Työn merkityksellisyys kannustaa nuorta tutkijaa eteenpäin

Tuomas_A_Tolvanen_potretti
Filosofian tohtori Tuomas A Tolvanen tutkii lääkeaineita FICAMissa Tampereella.
Diabeettista munuaistautia ja kahden proteiinin merkitystä tyypin 2 diabeteksen synnyssä tutkinut Tuomas A Tolvanen palkittiin marraskuussa 2018 Valtakunnallisessa diabetespäivässä ansiokkaasta väitöskirjastaan. Nyt nuoren lupaavan biokemian tutkijan mielenkiinnon kohteena on lääkeaineiden testaaminen.

Tuore filosofian tohtori Tolvanen työskenteli väitöskirjaa tehdessään Helsingin yliopistossa professori Sanna Lehtosen tutkimusryhmässä.

Lehtosen ryhmän onnistuminen sai syksyllä 2018 laajaa julkisuutta, kun se julkaisi diabeteslääke metformiiniin liittyvät tutkimustuloksensa. Ne voivat laajentaa lääkkeen käyttömahdollisuuksia ja avata tietä uusien lääkkeiden kehittämiseen.

- Minä liityin ryhmään vuonna 2010 tekemään väitöskirjaa, mikä vei kahdeksan pitkää vuotta. Päädyin kulkemaan juuri niitä vaikeita ja ennen tutkimattomia polkuja, joita Sanna Lehtonen minulle haasteeksi tarjosi.

Kun Tolvanen oli tehnyt väitöstyötään miltei kahden vuoden ajan, huomasi hän lähteneensä väärään suuntaan.

- Epäonnistumiset kuuluvat tutkimustyöhön, mutta niistä ei juuri puhuta. Yritysmaailmassa – ja etenkin uutta raivaavissa start up -yrityksissä vastoinkäymiset ovat paljon paremmassa kurssissa. Siellä niitä pidetään jopa meriitteinä, Tolvanen vertaa.

Kokonaan hukkaan kahden vuoden työskentely ei onneksi mennyt, eikä täydellisyyden tavoittelijaksi tunnustautuva Tolvanen lannistunut. Professori Lehtosen kannustuksella oli suuri merkitys sille, että Tolvasen jo kouluiässä heränneiden haaveiden siivet kantoivat.

Tutkijan uralle punakaalia keittämällä

Kirjastolaitosta on osin kiittäminen siitä, että Kuopion yliopistossa biokemiaa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä opiskellut Tolvanen kiinnostui tutkimustyöstä.

- Löysin koululaisena kirjaston poistomyynnistä nuoren kemistin käsikirjan, jossa neuvottuja kokeita aloin innolla tehdä. Äiti auttoi minua keittämään punakaaliliuosta, jolla testasin aineiden pH-pitoisuuksia.

- Lukiossa minua kiinnostivat filosofia ja historia sekä biologia tai oikeastaan tiede ylipäänsä. Biokemiaan törmäsin ensimmäisen kerran lääketieteellisen pääsykoekirjoissa, ja se tuntui heti omalta alueeltani, Tolvanen muistelee.

Vasta valmistunut filosofian maisteri ei armeijan jälkeen heti löytänyt paikkaansa, mutta kun onni kääntyi puolen vuoden työttömyyden jälkeen, oli diabetekseen liittyviä pestejä tarjolla kaksin kappalein.

- Ennätin työskennellä tovin Arno Hännisen tyypin 1 diabetesta tutkivassa ryhmässä Turun yliopistossa ennen kuin väitöskirjatyöpaikkani Helsingissä varmistui. Valitsin kahdesta hyvästä Helsingin, koska mahdollisuus väitöstyöhön varmistui siellä ensiksi.

Lääkeaineita testaamaan Tampereelle

Saatuaan väitöskirjansa valmiiksi Tolvanen lähti taas rohkeasti uuteen suuntaan. Nyt hän tutkii lääkeaineita Tampereen yliopiston yhteydessä toimivassa eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien asiantuntijakeskuksessa FICAMissa.

- Tutkin lääkeaineiden, erityisesti sydänlääkkeiden, mahdollisia haittavaikutuksia käyttämällä FICAMin niin sanottua sydänmallia.

Ihmisen soluihin pohjautuvan sydänmallin rakennusaineita ovat rasvan kantasolut ja vastasyntyneiden napanuorista eristettävät solut.

- Mallilla pyritään jäljittelemään ihmisen sydämen toimintaa ja se voi korvata eläinmallit. Sillä voi testata lääkeaineita paljon luotettavammin kuin perinteisillä soluviljelmillä, Tolvanen selvittää.

Ihmisperäisiä malleja tarvitaan myös diabetestutkimuksessa. FICAMin verisuonitettua rasvamallia on kehitetty muun muassa tyypin 2 diabeteksen tutkimusta varten.

Säätiön tuella eteenpäin

Tuomas A Tolvanen sai vuonna 2016 Diabetestutkimussäätiön 10 000 euron apurahan väitöskirjatyönsä viimeistelyyn. Myös varttuneille tutkijoille myönnettävät suurapurahamme ovat viitoittaneet hänen polkuaan.

Tampereen yliopiston professori Timo Ylikomin vuonna 2013 saama suurapuraha on vauhdittanut FICAMin sydän- ja rasvamallien kehitystyötä.

Ylikomi sai apurahan tutkimukseen, jonka otsikko oli: ”Rasvasolumallin soveltaminen diabeteksen sekä liikalihavuutta aiheuttavien lääkkeiden vaikutusmekanismien tutkimiseen.”

Professori Sanna Lehtonen Helsingin yliopistosta sai puolestaan sadan tuhannen euron suurapurahamme vuonna 2014.

Lehtonen sai apurahan juuri siihen tutkimukseen, jonka saavutuksista neljä vuotta myöhemmin uutisoitiin. Apurahahakemuksessaan hän kertoi tavoitteenaan olevan uusien lääkehoidon kohteiden löytäminen, ja sitä kautta tyypin 2 diabeteksen lääkekehityksen edistäminen.

Merkitys painaa maailmanparantajan vaa’assa

Nuoret_tutkijat_valtakunnallinen_diabetespäivä_2018
Tolvanen ja Mueez u Din sekä Kirsi Mikkola palkittiin ansiokkaista väitöskirjoistaan Valtakunnallisessa diabetespäivässä 2018.

Tolvanen toivoo, että hänelle tähän asti karttuneet tiedot ja taidot diabetestutkimuksen parissa avaavat uusia uria myös FICAMissa. Tutkijaverkoston yhteistyö on hänen mukaansa avainasemassa.

- Kukaan ei voi tehdä tutkimustyötä yksin, ja osaamisten yhdistäminen on tärkeää. Ja jos ei ole kiinnostunut siitä, mitä muut tekevät, ei osaa edes pyytää apua muilta.

Tolvasta motivoi mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja sen tavoitteisiin.

- Työtä tekemällä voi hakea merkitystä elämälle ja tutkijana voi kokea tekevänsä työtä, jolla on merkitys, Tolvanen pohtii.

Aivan pelkkää tutkimusta 34-vuotiaan Tolvasen elämä ei ole; siitä pitävät huolen puoliso ja kaverit, joista monilla ei ole mitään siteitä yliopisto- ja tutkimusmaailmaan.

- Heidän kanssaan harrastan musiikkia ja frisbeegolfia, sanoo alati hymyilevä tutkijatohtori Tolvanen, joka arvelee olevansa ikuinen maailmanparantaja.

Katso:

Tuomas A Tolvasen Valtakunnallisessa diabetespäivässä 8.11.2018 pitämä väitöskirjatyönsä esittely

Lue myös:

Solubiologi Sanna Lehtonen tutkii parantaakseen diabeettisen munuaistaudin hoitoa

Professori Timo Ylikomi: Tutkija ei voi tyytyä vain tiedon tuottamiseen


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje