Lasten diabeettisen ketoasidoosin hoito on vaativaa

Noin viidennekselle tyypin 1 diabetekseen sairastuneista suomalaislapsista eli noin sadalle lapselle vuodessa ehtii ennen diabetesdiagnoosia kehittyä diabeettinen ketoasidoosi eli happomyrkytys. Se on henkeä uhkaava tila, joka vaatii välitöntä sairaalahoi

Janne_Kataja
Dosentti Janne Kataja sai vuonna 2017 Diabetestutkimussäätiön apurahan. Hän vertailee tutkimuksessaan diabeettisen ketoasidoosin hoitokäytäntöjä viidessä yliopistosairaalassa.

- Ketoasidoosiin liittyy korkea verensokeri sekä elimistön kuivuminen. Kuivumisen korjaaminen nestehoidolla on välttämätöntä, mutta lapsen aivot voivat sen vuoksi joutua ahtaalle, lastentautien erikoislääkäri, dosentti Janne Kataja Tyksistä Turusta kertoo. 

Lapsen aivot ovat luiseen kalloon nähden suuret, ja nesteytykseen liittyy lapsilla aivoturvotuksen eli aivoödeeman riski. Se on vakava komplikaatio, joka voi aiheuttaa kuoleman tai neurologisen vammautumisen. 

- Suomessa harvempi kuin yksi sadasta saa aivoödeeman happomyrkytyksen hoidon komplikaationa. Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan yksi aivoödeematapaus viidestä johtaa kuolemaan, ja osalle toipuneista tulee kognition ongelmia. Onneksi nämä tapaukset ovat Suomessa harvinaisia, Kataja kuvaa. 

Erilaista hoitoa eri sairaaloissa 

Diabeettisen ketoasidoosin hoito perustuu nestehoitoon ja insuliiniin. Elimistön kuivumisen korjaaminen kestää tyypillisesti yhdestä kahteen vuorokautta. 

- Nestehoidon koostumus sekä se, millaista vauhtia kuivumista pyritään korjaamaan ovat avainasemassa aivoturvotuksen ehkäisyssä. Sen uhasta kertovat uneliaisuus ja päänsärky, jotka havaitaan 4-12 tuntia nestehoidon aloittamisesta, teho-osaston osastonylilääkärinä toimiva Janne Kataja kuvaa. 

Suomalaisten yliopistosairaaloiden diabeettisen ketoasidoosin hoitokäytännöt eroavat toisistaan. Tyksin alueella kaikki diabeettiseen ketoasidoosiin sairastuneet lapset hoidetaan teho-osastolla. Heidän veriarvojaan seurataan 30-60 minuutin välein, ja myös neurologinen seuranta on tiheää. 

- Jos diabeettiseen ketoasidoosiin sairastunut lapsi on ollut tehohoidossa, ei hyvin sujuneella tehohoitojaksolla ole merkitystä hänen myöhemmän elämänlaatunsa kannalta, Kataja hälventää tehohoitoon liittyvää huolta. 

Oireet voivat kehittyä pitkänkin ajan kuluessa 

Vaikka tyypin 1 diabetes puhkeaa tyypillisesti yht’äkkiä, voivat korkeasta verensokerista johtuvat oireet joskus kehittyä jopa viikkojen ajan. 

- Etenkin lasten oirehdinta voi olla salakavalaa. Esimerkiksi oksentelevan taaperon oireet voidaan tulkita pelkäksi vatsataudiksi, vaikka taustalla olisikin tyypin 1 diabeteksesta johtuva happomyrkytys, Kataja sanoo. 

Tyypillisiä diabeettisen ketoasidoosin oireita – myös aikuisella diabeetikolla – ovat esimerkiksi vatsakipu, pahoinvointi, asetonin haju hengityksessä ja tajunnan heikentyminen. 

Jos lapsen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen on kohonnut, on näiden lasten osallistuminen tyypin 1 diabeteksen ennustamiseen ja ehkäisyyn liittyviin diabetestutkimuksiin, kuten esimerkiksi DIPP-tutkimukseen, osoittautunut tehokkaaksi keinoksi ehkäistä diabeettista ketoasidoosia. Kun riskilapsi on säännöllisessä seurannassa, ei diabeettinen ketoasidoosi pääse kehittymään huomaamatta. 

Vertaileva tutkimus hoitokäytännöistä 

Janne Kataja tekee parhaillaan vertailevaa tutkimusta lasten diabeettisen ketoasidoosin hoitokäytännöistä viidessä suomalaisessa yliopistosairaalassa. Hän sai tutkimukseensa Diabetestutkimussäätiön 7 400 euron apurahan vuonna 2017.

Tutkimuksen tarkoituksena on esimerkiksi selvittää, onko hoidosta johtuneiden komplikaatioiden määrässä ja vakavuudessa eroa eri hoitokäytäntöjen välillä. 

- Jos tutkimusmenetelmäksi valitsemani matemaattinen mallintaminen osoittautuu toimivaksi tämän asian tarkastelussa, voi tutkimukseni vastata kysymykseen siitä, onko jokin hoitokäytäntö muita turvallisempi. 

Katajan tutkimusta täydentää lääketieteen lisensiaatti Maria Paul-Anttilan väitöskirjatyöskentely Turun yliopistossa. Myös hänen tutkimuksensa aihe on lasten ketoasidoosin hoito. 


Lisätietoa diabeettisesta ketoasidoosista 

Diabeettinen ketoasidoosi eli happomyrkytys voi tulla tyypin 1 diabeetikolle myös myöhemmässä elämänvaiheessa. Riskiryhmään kuuluvat erityisesti insuliinipumppua käyttävät diabeetikot. Jos insuliinipumpun toiminta häiriintyy tai pumpun kanyyli irtoaa tai menee tukkoon, voi happomyrkytys voi kehittyä muutamien tuntien kuluessa. 

Erityisesti teini-ikäisillä tyypin 1 diabeetikoilla on muita suurempi happomyrkytyksen riski, sillä murrosikäinen monipistoshoidossa oleva nuori voi jättää insuliiniannoksia pistämättä. Nuoren keho itsessään ei ole sen alttiimpi happomyrkytykselle kuin muidenkaan. 

Terveyskylän Diabetestalo 

Pitääkö happomyrkytyksestä olla huolissaan? / Diabetes-lehti  

Happomyrkytys vei Miran kuoleman porteille / Inspis-lehti 

Tubettaja Helmi Honkanen kertoo sairastumisestaan tyypin 1 diabetekseen ja ketoasidoosin tehohoidosta


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje