Mentorien kannustus viitoitti uran

Heikki Koistisesta tuli tutkija, lääkäri ja opettaja

Kun diabetestutkija, dosentti Heikki Koistinen istahtaa Helsingissä taksin takapenkille, saattaa ratin takana olla tuttu mies.

Heikki Koistinen
Dosentti Heikki Koistisen kaksi työpaikkaa Tornisairaalan ja tutkimuslaitos Minervan yhdistää Meilahden sairaala-alueella kulkeva tunneli. (Kuva: Annika Rauhala)
Diabetestutkimussäätiön sadan tuhannen euron suurapurahan viime vuonna saanut Koistinen tutkii tyypin 2 diabetesta. Taksinkuljettajat vievät tutkimusta eteenpäin omalla tärkeällä panoksellaan.

- Otamme heiltä näytteen reisilihaksesta lihaksen aineenvaihdunnan tutkimista varten, Koistinen kertoo.

Tutkimukseen sisältyy terveystarkastus. Siinä havaittu jo puhjennut tyypin 2 diabetes tai suurentunut riski sairastua on jättänyt taksinkuljettajiin myös muistijälkiä.

- Muutama minut tunnistanut kyyditsijä on spontaanisti alkanut kertoa, kuinka tutkimukseen osallistuminen on tukenut heitä elämäntaparemontin aloittamisessa. Ratin takana on saattanut istua toistakymmentä kiloa kevyempi kuski, Koistinen myhäilee.

Katse kaukana tulevaisuudessa

Koistisen työhuoneesta Meilahden Tornisairaalan 15. kerroksesta näkee kauas, aina horisonttiin asti. Siellä siintää myös Koistisen tutkimusryhmän päämäärä.

- Tavoitteenamme on tunnistaa uusia tyypin 2 diabeteksen riskiin vaikuttavia tekijöitä sekä löytää uusia hoitokeinoja. Koska tutkimusaihe on laaja, riittää avoimia kysymyksiä vielä vuosiksi. Tutkijan on hyväksyttävä, että maali on kaukana.

Koistinen on tehnyt tutkimustyötä yli 20 vuotta. Tutkimustyön lihaksen aineenvaihdunnan parissa hän aloitti pian sen jälkeen, kun oli väitellyt lääketieteen tohtoriksi vuonna 1999.

Oppia lihassolujen viljelyyn Koistinen ammensi Ranskasta, jossa hän oli vuosituhannen vaihteessa niin sanottuna post doc -tutkijana. Vielä merkittävämpi kannustin oli kuitenkin sitä seurannut ajanjakso Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa.

- Harjaannuin lihaksen aineenvaihdunnan säätelyn tutkimuksessa professori Juleen Zierathin ohjauksessa. Ilmapiiri kansainvälisessä huippututkijaryhmässä oli dynaaminen ja keskustelut professori Zierathin kanssa sähköistäviä, Koistinen kiittelee.

Esimerkkiä suomalaisilta huippututkijoilta

Se, että Koistinen alun perin valitsi elämänurakseen diabetestutkimuksen, on kuitenkin alan suomalaisten huippututkijoita ansiota.

- Kuulin vastavalmistuneena lääkärinä Joensuussa professori Marja-Riitta Taskisen sekä professori Markku Laakson diabetesluennot. Diabetes ja aineenvaihdunta innostivat aiheena minua niin, että hakeuduin Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa toimineeseen dosentti Veikko Koiviston diabetestutkimusryhmään.

Koistinen työskenteli Koiviston ryhmässä neljä vuotta, ja sai sinä aikana valmiiksi leptiinihormonia käsitelleen väitöskirjansa.

- Koivisto rohkaisi uteliaisuuteen. Hänen kannustuksestaan päädyin myös erikoistumaan sisätauteihin sekä endokrinologiaan, ja tekemään potilastyötä tutkimustyön ohella, Koistinen kertaa.

Opiskelijoiden arvostus on iso asia

Koistinen jakaa aikansa tutkimustyön, lääkärintoimen ja opetustyön välillä. Hän sanoo jaon olevan tasakolmannes kullekin, mutta ei kerro työtuntiensa määrää.

Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkärinä Helsingissä toimiva Koistinen arvioi, että lääkärintyö hyödyttää tutkimusta ja päinvastoin.

- Tutkijakoulutus auttaa erottamaan jyvät akanoista, se helpottaa päätöksentekoa potilastyössä. Toisaalta kliininen kokemus edesauttaa todella tärkeiden tutkimuskysymysten tunnistamista.

Opettajilleen kiitollinen Koistinen hyödyntää omia kokemuksiaan lääketieteen opiskelijoita ohjatessaan. Ja hyvällä menestyksellä: opiskelijat myönsivät hänelle ”Vuoden ryhmäopettaja” -tunnustuksen jo heti ensimmäisen opetusvuoden jälkeen.

Saatu tunnustus nostaa hymyn Koistisen suupieliin. Myös omat opiskelumuistot lämmittävät mieltä.

- Professori Matti Välimäki järjesti työhuoneessaan niin sanottua koppikoulutusta endokrinologiaan eli hormonisairauksiin erikoistuville lääkäreille. Hän opetti meille itsenäistä ajattelua esittämällä haastavia kysymyksiä. Monesti korvamme kuumottivat oppituokion jälkeen.

Välimäen opetusmetodi oli Koistisen mielestä hyväntahtoinen ja toimiva. Nyt hän pyrkii itse samaan ottamalla opiskelijat aktiivisesti mukaan tutkimaan potilaita, ja keskustelemaan opetettavasta aiheesta.

Tutkijoiden yhteistyö kantaa hedelmää

Koistinen tuskin arvasi professori Markku Laakson diabetesluennolle osallistuessaan, että tekisi tulevaisuudessa yhteistyötä Laakson kanssa.

Laakso tutkii Itä-Suomen yliopistossa suomalaista AKT2-geenin geenimuunnosta.  

- AKT2 on insuliiniherkkyyteen vaikuttava geeni. Geenimuunnoksen kantajilla on insuliiniresistenssiä erityisesti lihaksessa ja maksassa. Minun ryhmäni on saanut heiltä arvokkaita lihassolunäytteitä, Koistinen kertoo.

Näytteet on otettu Turun yliopiston PET-keskuksessa, jossa geenimuunnosta kantaville itäsuomalaisille miehille tehdään PET-kuvauksia - sekin hyvä esimerkki suomalaisten huippututkijoiden yhteistyöstä ja eri tutkimusryhmien erityisosaamisen hyödyntämisestä diabetestutkimuksessa.

Lihassolut kertovat geenien toiminnasta

Lihaksesta otettujen koepalojen ja soluviljelmien avulla voidaan selvittää geenien toimintaa. Diabeetikoilla muun muassa soluhengitystä säätelevien geenien toiminta on heikentynyt, mikä häiritsee aineenvaihduntaa.

- Lihas on aineenvaihdunnallisesti suurin elimemme, ja insuliinistimulaation aikana leijonanosa glukoosista varastoidaan lihaksiin. Kun lihaksen aineenvaihdunta paranee, vilkastuu myös sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta. Siksi lihas kiinnostaa diabetestutkijoita.

- Suositeltavin tapa parantaa lihaksen aineenvaihduntaa on liikunta. Pyrimme löytämään myös muita aineenvaihduntaan vaikuttavia tekijöitä, mikä auttaa lääkekehitystä, Koistinen kuvaa tutkimusryhmänsä tavoitteita.

Turvattu rahoitus edistää tutkimusta

Koistisen mukaan kasvamassa on lahjakas nuorten tutkijoiden sukupolvi. Diabetestutkimuksen jatkuvuus kuitenkin huolettaa.

- Tutkimusrahoituksen väheneminen on ajanut tutkijat ahtaalle, ja valitettavasti yhä suurempi osa ajasta kuluu resurssien varmistamiseen, Koistinen kuvaa tutkimuksen nykytilaa Suomessa.

- Jotta tutkimus olisi houkutteleva uravaihtoehto nuorille lääketieteilijöille, pitäisi tutkimusrahoituksessa tehdä tuntuva korjausliike, ja luoda mahdollisuudet pitkäjänteiseen työhön.

Diabetestutkimussäätiön suurapuraha mahdollistaa Koistisen tutkimusryhmän työn kahden vuoden ajaksi. Ryhmää rahoittavat myös HUS ja eräät muut säätiöt.

Koistisen haastattelu on alun perin julkaistu Diabetesliiton Diabetes-lehdessä 1/2018.



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje