Numeroiden taustalla on aina ihminen

Kun kuvittelet diabetestutkijan työnsä ääreen, saattaa mieleesi tulla valkoinen takki ja laboratorio. Mutta filosofian tohtori, dosentti Valma Harjutsaloa ei pidä istuttaa mikroskoopin ääreen. Hän tutkii numeroita.

Yhä useammalla diabetestutkijalla on tänä päivänä muu kuin lääketieteellinen peruskoulutus. Niin myös Valma Harjutsalolla.

Matemaattiseksi ihmiseksi itseään kutsuva Harjutsalo opiskeli 1990-luvulla tilastotiedettä ja matematiikkaa, mutta oli kiinnostunut myös genetiikasta. Kun hän etsi kesätöitä, astui sattuma sopivasti peliin.

- Silloinen Kansanterveyslaitos haki työntekijää projekteihin, joissa tutkittiin diabetekseen liittyvää genetiikkaa ja epidemiologiaa. En tiennyt tuolloin diabeteksesta juuri mitään, mutta työ vaikutti kiinnostavalta, ja tulin ilokseni valituksi, Harjutsalo muistelee.

Työ diabetestutkimuksen parissa erosi aika tavalla Harjutsalon aiemmista kesäpesteistä.

- Olin ollut kesätöissä rakennustyömailla ja arkkitehtitoimistoissa. Rakentaminen on minusta kiehtovaa, mutta vaihdoin silti jo pitkälle edenneet arkkitehtuurin opintoni tilastotieteeseen.

Väitös diabeteksesta perheissä

Melkein valmis arkkitehti on voinut myöhemmin hyödyntää opintojaan esimerkiksi oman kotinsa suunnittelussa. Mutta elämänura hänelle tuli diabetestutkimuksesta.

- Tutkijan, kuten arkkitehdinkin, on oltava innovatiivinen ja osattava tarkastella ongelmia monesta eri näkökulmasta. Luulen, että hahmotan arkkitehtiopintojeni ansiosta tutkimuskysymyksiä omalla persoonallisella tavallani.

Vuonna 2007 valmistuneessa väitöstutkimuksessaan Harjutsalo selvitti tyypin 1 diabeteksen ja diabeettisen nefropatian perheriskejä. Eli esimerkiksi sitä, kuinka suurella todennäköisyydellä diabeetikoiden lapset ja sisarukset sairastuvat.

Tutkimus perustui rekisteritietoihin sekä potilaskertomuksista kerättyihin tietoihin yli 5 000 suomalaisesta diabeetikosta sekä heidän sisaruksistaan ja lapsistaan.

- Tutkimukseni osoitti, että mitä nuorempana ensimmäinen sisarus sairastui tyypin 1 diabetekseen, sitä suurempi oli muiden sisarusten riski sairastua.

- Ja jos ensiksi sairastuneelle oli kehittynyt diabeettinen munuaistauti, oli myös diabetesta sairastavien sisarusten sairastumisriski siihen yli kaksinkertainen. Loppuvaiheen munuaistauti kasvatti riskin kolminkertaiseksi, Harjutsalo kertoo tutkimushavainnoistaan.

Sairastumisikä vaikutti myös diabeetikoiden lasten diabetesriskiin.

- Isän diabeteksen tiedetään lisäävän lapsen diabetesriskiä enemmän kuin äidin diabeteksen. Mutta väitöstutkimukseni tulosten perusteella myös isän sairastumisiällä on merkitystä.

- Mitä nuorempana isä oli sairastunut tyypin 1 diabetekseen, sitä suurempi oli hänen lastensa sairastumisriski. Äitien sairastumisiällä ei sen sijaan ollut vastaavaa vaikutusta, Harjutsalo kertaa.

Uutta tietoa munuaistaudin ilmaantuvuudesta

Harjutsalo työskentelee vanhempana tutkijana FinnDiane-tutkimuksessa, jota tehdään Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansanterveyden edistämisen yksikössä Helsingissä.

Diabetestutkimussäätiöltä vuonna 2017 saamansa 25 000 euron apurahan turvin Harjutsalo voi maksaa palkkaa väitöskirjatyöntekijälle.

- Omaa väitöstutkimustaan tekevä lääketieteen opiskelija selvittää hankkeessamme munuaistaudin ilmaantuvuutta tyypin 1 diabeetikoilla. Työ on aikaa vievää, sillä satunnaisesti valittujen diabeetikoiden tiedot seulotaan potilaskertomuksista ympäri Suomen.

Tietoa diabeettisen munuaistaudin ilmaantuvuudesta Suomessa ei ole aiemmin koottu tällä tavoin.

- Nykytietämyksen mukaan yksi kolmesta suomalaisesta tyypin 1 diabeetikosta sairastuu diabeettiseen nefropatiaan, mutta tätä tietoa ei voi enää pitää varmana. Varmemmin tiedetään, että siihen sairastutaan aiempaa myöhemmin eli tyypillisimmin noin 20-24 diabetesvuoden jälkeen.

Diabeetikoiden ennusteet parantuneet

Tietokone ja tilastolliset menetelmät ovat Harjutsalon tärkeimpiä työkaluja, kun hän etsii vastauksia tutkimuskysymyksiinsä. Tiedon karttuminen synnyttää usein uusia kysymyksiä.

- Vaikka diabeetikolla ei olisi pienten verisuonten komplikaatioita eli retinopatiaa tai nefropatiaa, on hänen riskinsä valtimosairauksiin silti 2-3-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Sitä miksi näin on, täytyy tutkia edelleen.

Diabeteksen lisäsairauksien ohella diabeetikoiden ennenaikaista kuolleisuutta selvittävä Harjutsalo on kuitenkin vakuuttunut siitä, että diabeetikoiden elämässä mennään kohti parempaa.

Tilastoista löytyy nimittäin myös paljon positiivisia uutisia.

- Tyypin 1 diabeetikoiden elinajan odote on kohonnut huomattavasti, loppuvaiheen diabeettisen munuaissairaudenkin ennuste on parantunut ja retinopatia on yhä harvemmin syy sokeutumiseen.

Harjutsalo pitää uutta luovaa tutkimustyötä äärimmäisen antoisana. Hän toivoo työstään olevan käytännön apua diabeetikoille, muille diabetestutkijoille ja päätöksentekijöille.

- Tutkimustulokseni voivat vaikuttaa diabeteksen hoitoon. Ne tarjoavat myös työkaluja diabeteksen ja lisäsairauksien ehkäisyyn sekä päätöksentekoon vaikuttavaa tietoa.

valma_harjutsalo
Dosentti, filosofian tohtori Valma Harjutsalo työskentelee Biomedicumissa Helsingissä.



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje