FT, tutkija Jarno Honkanen

Kova työ ja vahva tahto vauhdittavat diabetestutkijan haaveiden toteutumista

Tyypin 1 diabetekseen sairastumista edeltää bakteerien ja sienten torjunnassa keskeisten veren valkosolujen aktivoituminen. Tämän osoittaa valmistumassa oleva tutkimus, johon filosofian tohtori Jarno Honkanen sai vuonna 2013 Diabetestutkimussäätiön 25 000 euron apurahan.

- Tutkimustulostemme perusteella näyttää siltä, että näiden valkosolujen eli niin kutsutun Th17-immuniteetin aktivoituminen tapahtuu ennen diabetekseen sairastumista, mutta kuitenkin varsin myöhään diabeteksen kehittymiseen johtavien tapahtumien sarjassa, Honkanen kertoo.

Veren valkosolujen aktivoitumiseen liittyy myös tutkimuksessa havaittu valkosolujen plastisuus. Se tarkoittaa sitä, että niin sanotut Th17-solut muuttavat toimintaansa hallitsemattomasti.

- Havainto tehtiin sellaisten lasten verinäytteistä, joilla tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen johtava prosessi on edennyt erittäin pitkälle.

- Tutkimuksen tulokset viittaavat myös siihen, että Th17-immuniteetin aktivoituminen käynnistää viimeisen, erittäin aggressiivisen insuliinia tuottavien haiman beetasolujen tuhovaiheen, Honkanen summaa.

Mikä edeltää sairastumista?

Honkanen työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laboratoriossa Rokotusten ja immuunisuojan osastolla. Siellä hän teki myös vuonna 2010 valmistuneen väitöskirjansa.

Jarno Honkanen 1
Kaikkia näytteitä tarkastellaan myös silmämääräisesti
- Jo väitöstutkimuksessani havaittiin valkosolujen poikkeamia diabetekseen hiljattain sairastuneilla lapsilla. Syntyi kysymys siitä, voivatko nämä häiriöt olla sellainen immunologinen tapahtuma lasten puolustusjärjestelmässä, joka on osallisena diabeteksen puhkeamiseen.

- Kaikkein kiinnostavintahan on selvittää, mitkä ovat ne tekijät tai tapahtumat, jotka edeltävät tyypin 1 diabetekseen sairastumista, Honkanen toteaa.

Honkanen on mukana tutkimusryhmässä, jonka tutkimusaineisto saadaan Diabimmune- ja DIPP-tutkimuksista. Niissä kerätään verinäytteitä lapsilta, joilla on geneettinen alttius sairastua diabetekseen.

- Meidän tutkimuksessamme on seurattu missä vaiheessa lasten vereen alkaa kertyä diabeteksen kehittymisestä kertovia merkkiaineita eli autovasta-aineita. Pääosalla lapsista niitä ei toki havaita eli valtaosa ei sairastu diabetekseen.

- Tavoitteenamme on tunnistaa ja kuvata tyypin 1 diabeteksen syntyyn liittyvät veren valkosolujen häiriöt. Näin voidaan löytää keinoja, joilla diabeteksen puhkeamiseen liittyvät ilmiöt voitaisiin estää, Honkanen sanoo.

Huippuhetkien jakaminen palkitsee

Diabetestutkimus, kuten tutkimustyö ylipäänsä, on pitkäjänteistä. Tutkijan on tehtävä hartiavoimin töitä jo pelkästään sulkeakseen pois ne asiat, joilla ei lopulta ole merkitystä diabeteksen kehittymisen kannalta.

- Turhauttavimpia hetkiä ovat ne on, kun tehty työ ei johdakaan ajateltuun lopputulokseen. Kun alkuperäinen tutkimusidea ei osoittaudukaan diabetekseen lainkaan liittyväksi tai tärkeäksi diabeteksen kehittymisen kannalta.

- Mutta onnistuminen ankaran puurtamisen jälkeen on sitten sitäkin palkitsevampaa. Tutkijan huippuhetki on se, kun merkittävä tutkimustulos alkaa piirtyä tietokoneen näytölle. Erityisen hienolta tuntuu, kun tuloksesta voi kertoa lähimmille työtovereille ja koko tutkijayhteisölle, Honkanen pohtii.

Muiden tutkijoiden antama palaute ja arviot ovat Honkasen mukaan ehdoton edellytys sille, että tutkimusideat jalostuvat ja työ etenee.

Vuosikymmen takana – useita edessä

Honkanen valmistui filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 2003. Pääaineena hän luki biotieteellistä perinnöllisyystiedettä.

- Mielenkiintoni autoimmuunisairauksia kohtaan heräsi, kun tein pro graduni niiden mekanismeja tutkivassa ryhmässä Turussa.

- Diabetestutkimuksen pariin ajauduin tosin hieman sattumalta päästessäni väitöskirjatutkijaksi nykyiseen kotilaboratoriooni syksyllä 2003.

Diabetestutkimus imaisi tutkijanalun nopeasti sisäänsä.

- Innostuin valtavasti, kun oivalsin kuinka vähän diabeteksesta tiedettiin. Sairauden syntymekanismit olivat tuohon aikaan suurelta osin tuntemattomia. Niin ne ovat vieläkin, mutta kymmenessä vuodessa tietämys esimerkiksi immunologisista mekanismeista on lisääntynyt valtavasti, Honkanen arvioi.

Kun Honkanen väitteli tohtoriksi vuonna 2010, jatkaminen diabetestutkimuksen parissa oli hänelle itsestäänselvyys.

- Vaikka tutkimustyön tekeminen on jopa aavistuksen rankempaa kuin mitä vastavalmistuneena maisterina kuvittelin, niin kyllä haaveenani on itsenäistyä diabetestutkijana ja mahdollisesti perustaa oma tutkimusryhmä joskus tulevaisuudessa.

- Erityiskiitos oman urani tukemisesta kuuluu professori Outi Vaaralan johtamalle kotilaboratoriolleni. Meillä vallitsee kannustava ilmapiiri, se luo uskoa tekemiseen. Teemme työtä, joka johtaa jossain vaiheessa diabeteksen nujertamiseen.

Vauhtia jatkoon ulkomailta

Kun nyt raportointivaiheessa oleva tutkimushanke päättyy, Honkanen toivoo voivansa

Jarno Honkanen 2
Honkasen kotilaboratorio on Biomedicumissa Helsingissä
lähteä laboratoriovierailulle ulkomaille, ja jatkaa siellä samojen tutkimusteemojen parissa, mutta ehkä hieman eri näkökulmasta.

- Toivon, että yhteys kotilaboratoriooni Suomessa kuitenkin säilyy, ja saatan jopa palata tänne.

Honkasella on myös valmiina ajatus siitä, miten nyt valmistumassa olevaa tutkimustyötä olisi tärkeää syventää sen todistusvoiman ja merkityksen varmentamiseksi.

- Seuraavassa vaiheessa pitäisi koota ja analysoida suurempi määrä verinäytteitä ja tehdä pidemmän seuranta-ajan tutkimus. Se mahdollistaisi samojen lasten seurannan aina mahdolliseen diabetekseen sairastumiseen asti.

- Tutkimuksessa tulisi tarkastella kuinka hyvin immunologiset veren valkosolujen poikkeamat selittävät aivan viime hetken tapahtumia ennen diabetekseen sairastumista ja sen jälkeen. Samoin pitäisi verrata veren sokeriarvojen ja muiden metabolisesta tilasta kertovien muuttujien suhdetta valkosolujen poikkeamiin, Honkanen kuvailee.

Tutkijan laitettava itsensä likoon

Honkasen mukaan Diabetestutkimussäätiön apurahalla oli merkittävä rooli nyt loppusuoralla olevassa tutkimuksessa. Se muun muassa mahdollisti tutkimuksen kannalta keskeiset ja kalliit verinäytteiden laboratoriomääritykset.

Yksi Diabetestutkimussäätiön pyrkimyksistä on kannustaa nuoria äskettäin väitelleitä diabetestutkijoita jatkamaan tutkijanpolulla. Honkasen kohdalla tämä tavoite saavutettiin.

- Kyllä apuraha oli tärkeä väitökseni jälkeiselle itsenäistymispyrkimykselleni. Se osoitti, että olen tehnyt asioita oikein ja kykenen laatimaan tutkimussuunnitelman, joka ansaitsee tulla rahoitetuksi.

Rahoituksen epävarmuus ja rahoitushakemusten laatiminen kuormittavat tutkijoita. Mutta Honkanen uskoo tulevaisuuteen.

- Diabetes on tutkimuskohteena haastava. Mielikuvitus ei aseta rajoja tutkimusideoiden kehittelylle. Toivon voivani tulevaisuudessa katsoa taaksepäin ja todeta tehneeni merkittäviä asioita.

- Sanotaan että kilpailu tutkimuksen rahoituksesta kiristyy. Ja niinhän se tekee. Itse näen, että kilpailuun täytyy vastata ponnistelemalla kovemmin. On syytä myös ymmärtää, että rahoituksen saaminen omille ajatuksille ei ehkä onnistu, jos ei ole valmis muuttamaan ajatteluaan, Honkanen huomauttaa.


Katso video

Katso vielä reilun kolmen minuutin mittainen videotarina. Jarno Honkanen kertoo videolla seurantatutkimuksiin osallistuvien lasten ja perheiden tärkeästä roolista diabetestutkimuksessa sekä siitä, mikä motivoi tutkijaa.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje