Mitä tutkitaan?

Tyypin 1 diabetes on Suomessa väkilukuun suhteutettuna yleisempää kuin missään muualla maailmassa ja tyypin 2 diabetes on yksi kansansairauksistamme. Kaikkiaan diabeetikoita on Suomessa noin 500 000.

Tutkimusta tehdään diabeteksen voittamiseksi; parhaan hoidon mahdollistamiseksi jo sairastuneille ja diabeteksen syiden selvittämiseksi, jotta diabeteksen puhkeaminen voitaisiin estää. Lisätietoja diabeteksesta saat täältä.

Suomalainen diabetestutkimus on maailman huippua. Tutkimusta tehdään laaja-alaisesti; tutkijoita kiinnostavat kaikki diabetestyypit, ja apurahamme jakautuvat eri yliopistokaupungeissa työskenteleville tutkijoille. Vuosina 2012-2017 apurahaamme haki kaikkiaan 445 eri diabetestutkijaa, ja apurahan sai 110 eri henkilöä.

Apurahahakemusten jakautuminen diabetestyypeittäin kertoo osaltaan siitä, millaista tutkimusta Suomessa tehdään, esimerkiksi:

  • vuonna 2018 hakemuksista 60 kpl liittyi tyypin 1 diabetekseen, 62 kpl tyypin 2 diabetekseen, 12 kpl raskausdiabetekseen ja 8 kpl muihin diabetestyyppeihin
  • vuonna 2017 hakemuksista 48 kpl liittyi tyypin 1 diabetekseen, 77 kpl tyypin 2 diabetekseen, 13 kpl raskausdiabetekseen ja 15 kpl muihin diabetestyyppeihin

Yksittäinen tutkimus voi liittyä useampaan diabetestyyppiin. Näin on esimerkiksi lisäsairauksia tutkittaessa. Siksi yllä olevat luvut ylittävät ko. vuosina vastaanottamiemme apurahahakemusten määrän.

Painopisteet

Tyypin 1 diabeteksen tutkimustyötä tekevät selvittävät syitä sairauden puhkeamiseen ja etsivät keinoja sen ja lisäsairauksien ehkäisyyn. Tällä hetkellä useiden tutkijoiden erityinen mielenkiinto kohdistuu enteroviruksiin sekä suolistomikrobeihin.

Tyypin 2 diabetestutkimuksessa painopiste on genetiikassa ja glukoosiaineenvaihdunnassa sekä lisäsairauksien ennaltaehkäisyssä.

Vaikka ahkeralla tutkimustyöllä on jo saavutettu paljon, ja diabetestutkimuksen myötä diabeteksen hoito ja hoitokeinot ovat kehittyneet, riittää tutkijoilla yhä työsarkaa.

"Tutkimustyö synnyttää aina uusia kysymyksiä. Kun saamme vastauksen yhteen kysymykseen, herää sen myötä kaksi tai kolme uutta kysymystä." Professori Mikael Knip, Diabetestutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja

Tutkimushankkeet

Suomessa on käynnissä useita diabetestutkimushankkeita, joista osa on käynnistynyt jo yli 20 vuotta sitten. Hankkeissa kerätty tutkimustieto on äärimmäisen arvokas tietovaranto; nykypäivän tutkijoilla on käytössään jopa kahden sukupolven antamia tutkimustietoja ja -näytteitä.

Tutkimushankkeiden menestymisestä on osaltaan kiittäminen suomalaisten tutkimusmyönteisyyttä. Ilman tutkimuksiin osallistuvia vapaaehtoisia diabetestutkimus ei etenisi.

Tutustu muutamiin hankkeisiin niiden verkkosivuilla:

Lue professori Jorma Topparin haastattelusta Suomessa tehtävän tyypin 1 diabeteksen tutkimuksen kohteista.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje