Apurahat 2014

Vuonna 2014 säätiö myönsi ensimmäistä kertaa kaksi suurapurahaa: 100 000 ja 50 000 euroa kahdelle vuodelle.

Suurimman apurahan sai tutkimusprofessori Outi Vaarala. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella työskentelevä Vaaralan tutkimusryhmä tutkii tyypin 1 diabeteksen syitä sekä keinoja se puhkeamisen ennustamiseen. Toisen suurapurahan saanut apulaisprofessori Sanna Lehtonen tutkimusryhmineen etsii uusia mahdollisuuksia tyypin 2 diabeteksen lääkehoitoon.

Kaikkiaan säätiö myönsi apurahoja 450 000 euroa 20 tutkijalle. Hakemuksia säätiö sai ennätysmäärän, yhteensä 89 kappaletta.

Apurahahakemukset arvioineen Diabetestutkimussäätiön tieteellisen valiokunnan puheenjohtaja, dosentti Heikki Koistinen sanoo, että hakemusten tieteellinen taso oli huomattavan korkea.

- Halusimme tänä vuonna tukea eritoten nuoria, oman tutkimusryhmän perustamisvaiheessa olevia diabetestutkijoita. Ensisijainen hakemusten arviointiperuste oli kuitenkin niiden tieteellinen taso, Koistinen painottaa.

Koistisen mukaan hakemuksissa oli nähtävissä kaksi nousevaa trendiä.

- Hakemusten perusteella näyttää siltä, että kognitiotiede ja informaatioteknologia nostavat päätään diabetestutkimuksessa.

Suurapurahat

Kaksivuotinen suurapuraha, 100 000 e

Vaarala Outi, LKT, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Immuunivasteyksikkö, Helsinki, 100 000 e

IL17immuniteetin plastisuus tyypin 1 diabeteksen kehittymisen ennustajana

Professori Outi Vaaralan tutkimusryhmälle myönnetystä hankeapurahasta myönnetään seuraavat henkilökohtaiset apurahat:

Orivuori Laura, FM, 14 kk:n työskentelyapuraha, 28 000 e

Reinert-Hartwall Linnea, FM, 6 kk:n työskentelyapuraha, 12 000 e

Nieminen Janne, LT, 6 kk:n työskentelyapuraha, 14 400 e

Tyypin 1 diabeteksen kehittyminen kestää useimmiten vuosien ajan. Vaikka voimme tunnistaa niin sanotun riskiperimän sekä autovasta-aineiden avulla lapset, joilla on diabetesriski, emme osaa ennustaa diabeteksen puhkeamista esidiabeteksen aikana. Tutkimusryhmä on äskettäin osoittanut, että IL-17 puolustusvaste aktivoituu, ja Th17 immuniteetin plastisuus näkyy esidiabeteksessa niillä lapsilla, joilla sokerinsietokyky alkaa heikentyä. Tässä hankkeessa selvitetään, voiko IL-17 immuniteetin plastisuus toimia uutena biomarkkerina, joka ennustaa esidiabeteksessa diabeteksen puhkeamista ja diabetekseen sairastuneilla oman insuliinituotannon säilymistä. Tuloksien avulla voidaan tunnistaa diabetesriskilapsista ne, jotka sairastuvat diabetekseen ja kohdentaa hoidot heihin. Samoin voidaan kehittää uusia keinoja diabeteksen ehkäisyyn vaimentamalla IL-17 vasteen plastisuutta.

Kaksivuotinen suurapuraha, 50 000 e

Lehtonen Sanna
, FT, dosentti, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, Haartman instituutti, patologian osasto, 50 000 e

Identification of novel drug leads to treat insulin resistance in type 2 diabetes

Professori Sanna Lehtosen tutkijaryhmälle myönnetystä hankeapurahasta myönnetään seuraavat henkilökohtaiset apurahat:

Dumont Vincent, FM, 6 kk:n työskentelyapuraha, 12 000 e

Lindfors Sonja, FM, 6 kk:n työskentelyapuraha, 12 000 e

Tutkimusryhmän tavoitteena on määrittää mekanismeja, jotka johtavat munuaiskeräsen epiteliaalisolujen eli podosyyttien alentuneeseen insuliiniherkkyyteen. Pyrkimyksenä on selvittää, mikä merkitys tällä heikentyneellä insuliiniherkkyydellä on valkuaisvirtsaisuuden kehittymisessä. Tavoitteena on löytää uusia lääkehoidon kohteita, joita voidaan hyödyntää kehitettäessä lääkkeitä tyypin 2 diabeteksen hoitoon.

Yksivuotiset hankeapurahat, noin 25 000 e

Badeau Robert M., Ph.D., Turun yliopisto, PET-keskus, 25 000 e

Diabetes prevention by mapping human hepatic genes in liver samples from the morbidly obese combined with serum lipoprotein subclass profiling

Sairaalloinen lihavuus altistaa diabetekselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille, etenkin valtimonkovettumataudille. Diabetes lisää valtimonkovettumataudin riskiä aiheuttamalla häiriöitä rasvojen aineenvaihdunnassa. Keskeisessä roolissa rasvojen aineenvaihdunnassa on maksa. Tässä tutkimuksessa selvitetään rasva-aineenvaihdunnan geenien ilmentymistä ja rasvojen metaboliaa maksassa sairaalloisen lihavilla henkilöillä ennen ja jälkeen laihdutusleikkauksen. Tutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä kehitettäessä keinoja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn diabeetikoilla.

Elo-Uhlgren Laura, FT, dosentti, Turun yliopisto, Turun biotekniikan keskus, 25 000 e

Early molecular markers and networks to predict Type 1 Diabetes

Dosentti Laura Elo-Uhlgrenin tutkimusryhmälle myönnetystä hankeapurahasta myönnetään seuraavat henkilökohtaiset apurahat:

Seyednasrollah Fatemehsadat, FM, 6 kk:n työskentelyapuraha, 12 000 e

Pursiheimo Anna, FM, 6 kk:n työskentelyapuraha, 12 000 e

Nykykäsityksen mukaan tyypin 1 diabeteksen syntyprosessi käynnistyy jopa vuosia ennen kuin sairautta kyetään nykymenetelmin diagnosoimaan. Tutkimusryhmän tavoitteena on siksi löytää varhaisia molekyylitason tekijöitä ja vuorovaikutuksia, joita voitaisiin hyödyntää uusien diagnostisten työkalujen ja uusien hoitomuotojen kehittämisessä. Vuonna 1994 käynnistynyt DIPP-seurantatutkimus tarjoaa ainutlaatuisen kokoelman verinäytteitä lapsilta, joilla on kohonnut geneettinen sairastumisriski. Näytteiden laajat solutason mittaukset yksinään eivät kuitenkaan riitä monimutkaisten tautiprosessien ymmärtämiseen, vaan tulosten tulkinta ja hyödyntäminen vaatii tehokkaita laskennallisia lähestymistapoja. Niiden kehittäminen ja soveltaminen on tämän hankkeen tavoite. Hankkeen odotetaan tuovan uutta tietoa tyypin 1 diabeteksen syntymekanismeista. Kehitettyjen laskennallisten menetelmien odotetaan soveltuvan laajalti erilaisiin biolääketieteen sovelluksiin, mukaan lukien tulevat diabetestutkimukset.

Hokkanen Laura, psykologian tohtori, professori, Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, 25 000 e

Memory and cognition in the adult offspring of mothers with diabetes

Raskaudenaikaisella diabeteksella on kielteisiä vaikutuksia lapsen terveydelle ja kehitykselle. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää diabetesta sairastaneille äideille syntyneiden lasten päättely- ja hahmotustoimintoja, kielellistä ja matemaattista kyvykkyyttä sekä muistin toimintaa heidän tultuaan 40 vuoden ikään. On mahdollista, että sikiöaikana diabetekselle altistuneilla on verrokkiaikuisia runsaammin kognitiivisia häiriöitä. Tällöin keskushermosto on alttiimpi keski-iässä alkaville degeneratiivisille muutoksille ja epäsuotuisan ikääntymisen, jopa dementian, ennenaikaiselle ilmaantumiselle. Tätä tutkitaan jatkamalla seurantaa eläkeikään asti. Diabeetikkoäidin lapsen aikuisiässä alkavien sairauksien riskin tunnistaminen kannustaa huolelliseen seulontaan ja hoitoon.

Juuti-Uusitalo Kati, FT, Tampereen yliopisto BioMediTech, 25 000 e

In vitro -solumalli diabeettiseen retinopatiaan

Diabeettinen retinopatia on veren korkeasta sokeripitoisuudesta johtuva verkkokalvosairaus, joka hoitamattomana johtaa näön menetykseen. Diabeettiseen retinopatiaan on lääkehoitoja, jotka hidastavat sairauden kehittymistä, mutta nämä eivät enää korjaa jo menetettyä näkökykyä. Jotta voitaisiin ymmärtää paremmin diabeettisen retinopatian patogeneesiä, ja löytää uusia, jopa muodostuneita vaurioita korjaavia lääkeaineita, tarvitaan silmän takaosan veri-retinaesteen toimintaa muistuttava in vitro -soluviljelymalli.

Tämä tutkimus tähtää silmän fysiologiaa kuvaavan diabeettisen retinopatian in vitro -soluviljelymallin kehittämiseen ja testaamiseen. Mallia voidaan tulevaisuudessa käyttää mallintamaan niitä solu- ja molekyylibiologisia reaktioita, jotka vaikuttavat diabeettisen retinopatian syntyyn. Sitä voidaan käyttää myös retinopatian hoitoon kehitettyjen silmälääkkeiden kehitys- ja testausmenetelmänä, mikä vähentäisi koe-eläinten käyttöä.

Lindahl Maria, PhD, Helsingin yliopisto, biotekniikan instituutti, 25 000 e

Characterization of the therapeutic potential for beta cell specific overexpression of MANF in different diabetes mellitus mouse models

Yksi tyypin 1 diabeteksen hoidon kehittämisen tavoite on löytää lääke, joka vaikuttaa haiman insuliinia erittävien beetasolujen toimintaan. Tutkimusryhmä on aiemmin löytänyt uuden kasvutekijän nimeltään MANF, joka suojaa ja edistää beetasolujen kasvua tyypin 1 diabeteksen hiirimallissa. Lisäksi ryhmä on kehittänyt hiirimallin, jolta puuttuu MANF-proteiini. Tälle hiirelle kehittyi tyypin 1 diabetes. Toiveena on, että MANF-kasvutekijästä tulisi uusi hoitomuoto tyypin 1 diabetekseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää hiirimalli, jossa voidaan testata MANF-kasvutekijään perustuvaa hoitoa.

Olkkonen Vesa, FT, dosentti (molekyyligenetiikka), Tutkimuslaitos Minerva,
25 000 e

Maksan ja viskeraalirasvan mikroRNAiden rooli alkoholista riippumattoman rasvamaksan, insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä

FT Vesa Olkkosen tutkimusryhmälle myönnetystä hankeapurahasta myönnetään seuraava henkilökohtainen apuraha:

Mysore Raghavendra, M.Sc., 8 kk:n työskentelyapuraha, 16 000 e

Rasvamaksan taustalla on usein lihavuus, ja rasvamaksa altistaa tyypin 2 diabetekselle. MicroRNAt (miRNA) ovat pieniä RNA-pätkiä, jotka säätelevät geenien ilmentymistä. Tässä tutkimuksessa pyritään löytämään ja kuvaamaan maksassa ja suoliston rasvakudoksessa esiintyviä miRNAita ja niiden vaikutuksen kohteita, jotka liittyvät rasvamaksaan ja siihen liittyviin aineenvaihdunnan häiriöihin. Tutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä kehitettäessä uusia keinoja rasvamaksan toteamiseen ja hoitoon.

Pekkala Satu, FT, Jyväskylän ja Turun yliopisto, terveystieteiden laitos, 25 000 e

Suolistomikrobiston ja rasvakudoksen rooli maksan insuliiniresistenssissä ja rasvoittumisessa

Tyypin 2 diabetes johtaa kolmanneksella länsimaiden asukkaista maksan rasvoittumiseen. Rasvamaksa on vakava terveysriski, sillä maksalla on merkittävä rooli aineenvaihdunnan säätelyssä. Tutkijaryhmä osoitti hiljattain, että epäsuotuisa suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä rasvakudoksen tulehdukseen ja maksan rasvoittumiseen. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään maksan rasvoittumisen taustalla olevia mekanismeja soluviljelmissä ja eläinkokeilla. Tutkimus tuottaa uutta tietoa rasvamaksan syntymekanismeista, ja voi auttaa sen hoitokeinojen kehittämisessä. Sellaisilla tuloksilla, jotka osoittavat hyödyllisen bakteerikannan ehkäisevän maksan rasvoittumista, on tulevaisuudessa valtava terapeuttinen potentiaali.

Würtz Peter, dosentti, FT, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, 25 000 e

Comprehensive metabolic reflections of the risk for type 2 diabetes in young adults

Dosentti Peter Wurtzin tutkijaryhmälle myönnetystä hankeapurahasta myönnetään seuraava henkilökohtainen apuraha:

Würtz Peter, dosentti, FT, 9 kk:n työskentelyapuraha, 8 400 e

Tutkimusryhmän hypoteesi on, että riski sairastua diabetekseen keski-iässä näkyy metabolomiikka-profiilissa yli kymmenen vuotta aiemmin. Ryhmä tutkii aineenvaihdunnan ja genetiikan markkereiden suhdetta esidiabeteksen ja diabeteksen riskiin. Tutkimustulokset voivat parantaa diabetesriskin arviointia ja auttaa diabeteksen ehkäisyssä.  

Henkilökohtainen apuraha (työskentelyapuraha)

Aikio Mari, FT, Oulun yliopisto, biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta,
9 600 e

Extracellular matrix in adipogenesis – roles of collagen XVIII in lineage commitment and differentiation of adipocytes

Emani Rohini, Graduate student, Turun yliopisto, kliinisen mikrobiologian laitos,
10 000 e

Role of Diet and Microbes on Gut Immunity and Type 1 diabetes

Feodoroff Maija, LL, Helsingin yliopisto, Folkhälsanin tutkimuskeskus, 8 000 e

Alkoholin vaikutus nefropatian ja retinopatian kehittymiseen tyypin 1 diabeetikoilla ja tupakoinnin vaikutus nefropatian etenemiseen: tupakoinnin ja geenien yhteisvaikutus

Gurzeler Erika Nina, MSc, Itä-Suomen yliopisto/Kuopio, AIV-instituutti, 10 000 e

Cardiovascular complications of Type 2 Diabetes

Heinonen Ilkka, LitM, FM, FT, Erasmus University Medical Center Rotterdam,
9 600 e

The mechanisms and benefits of exercise training in diabetic cardiomyopathy

Kaminska Dorota, M.Sc. Eng., Itä-Suomen yliopisto, Kuopio, kliinisen ravitsemustieteen laitos, 10 000 e

Role of MSH5 alternative splicing in human obesity and type 2 diabetes

Laurila Pirkka-Pekka, LL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansantautien genetiikan yksikkö, 10 600 e

4 kk:n henkilökohtainen apuraha 8 000 e ja materiaalikuluihin 2 600 e.

A new target molecule for drug development against obesity, type 2 diabetes, and cardiovascular disease – involvement of brown adipose tissue

Mikkola Kirsi, FM, Turun yliopisto, PET-keskus, 10 000 e

Haiman beetasolujen kuvantaminen positroniemissiotomografialla

Tolonen Nina, LL, Helsingin yliopisto, Folkhälsanin tutkimuskeskus, 10 000 e

Veren rasvojen yhteys tyypin 1 diabeetikoiden liitännäissairauksiin

Vaittinen Maija, FM, Itä-Suomen yliopisto, KKuopio, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos, 12 200 e

4 kk:n työskentelyapuraha 9 600 e ja materiaalikuluihin 2 600 e.

CPPED1 (Calcineurin-like phosphoesterase domain 1) -geenin toiminta rasvakudoksessa ja sen rooli glukoosiaineenvaihdunnassa rasvasolussa


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje