Apurahat 2011

Apurahaamme haki 70 tutkijaa, mikä oli 16 vähemmän kuin vuonna 2010. Ensisijaisesti kaksivuotista suurapurahaa haki seitsemän, isoa apurahaa 36, ja pientä apurahaa 27 tutkijaa. Erityisesti isoa apurahaa haettiin useisiin innovatiivisiin tutkimuksiin.

Diabetestutkimussäätiön hallitus jakoi tieteellisen valiokunnan esityksestä 374 000 euroa 19 tutkijan kesken.

Suurapuraha

Kaksivuotinen apuraha – 50 000 euroa/vuosi:

Eriksson Johan, professori, Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus

Raskausdiabeteksen ehkäisy elämäntapamuutoksin (RADIEL)

Raskausdiabetes on merkki äidin kohonneesta diabetesriskistä: jopa 10 %:lla raskausdiabeetikoista tyypin 2 diabetes todetaan pian synnytyksen jälkeen ja kymmenen vuoden seurantajakson aikana riski sairastua on jopa 70 %. Raskausdiabetes jo sinänsä aiheuttaa vakavia terveysriskejä sekä äidille että lapselle. Raskausdiabetesta sairastaneiden äitien lapsilla on todettu olevan myöhemmin elämässä kohonnut lihavuuden, metabolisen oireyhtymän sekä diabeteksen riski.

Elämäntapamuutoksilla voidaan viivyttää ja jopa ehkäistä tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen. Diabeteksen ehkäisyyn on kuitenkin perinteisesti panostettu vasta silloin, kun ensimmäiset merkit sairastumisesta ovat olemassa. Ihanteellista olisi puuttua riskitekijöihin jo siinä vaiheessa, kun riskit pystytään tunnistamaan, mutta henkilö ei ole vielä sairastunut. Tämän tyyppisiä ehkäisyohjelmia ei toistaiseksi ole tehty raskautta suunnittelevien ja raskaana olevien naisten keskuudessa. Estämällä äidin raskausdiabetes voidaan todennäköisesti vaikuttaa myös tulevien sukupolvien terveyteen.

RADIEL-hankkeen tarkoituksena on luoda seuranta- ja hoitoketjumalli, joka on suhteellisen helposti siirrettävissä kunnan omaksi palveluksi ja palvelun tuottajien toiminnaksi. Se pyrkii tuomaan yhteistyöhön kunnan omia toimijoita konkreettisella tavalla, mutta nostaa esille myös sairastumisvaarassa olevan henkilön oman vastuun.

Apurahat 12 500 e – 25 000 e

Hänninen Arno, LT, Turun yliopisto, 25 000 euroa

Suoliston luontainen immuunijärjestelmä tyypin 1 diabeteksessa: ravintotekijöiden ja suolistomikrobien vaikutus diabeteksen syntyyn

- Tutkimuksessa pyritään selvittämään diabeteksen kannalta kahden keskeisen ympäristötekijän eli mikrobien ja ruokavalion vaikutusta paksusuolen immuunijärjestelmään. Tutkimushypoteesina on, että ympäristötekijöiden käynnistämät tapahtumat paksusuolen immuunijärjestelmässä johtavat diabeteksen syntyyn liittyvien immuunivasteiden käynnistymiseen haimasaarekkeissa tai imusolmukkeissa. Tutkimus tehdään NOD-hiirillä, kudosnäytteillä ja soluviljelmissä.

Kajantie Eero, dosentti, THL – 25 000 euroa

Ennenaikainen syntymä ja glukoosiaineenvaihdunnan varhainen ohjelmoituminen

Tutkimusryhmä on aiemmin todennut, että terveilläkin pikkukeskosina syntyneillä on aikuisiässä muita heikompi sokerinsieto. Lievemmin ennenaikaisena syntyy 5-10 % väestöstä, mutta heidän aikuisiän terveydestään tiedetään vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää lievästi ennenaikaisen syntymän vaikutusta aikuisiän sokeriaineenvaihduntaan ja metabolisen oireyhtymän osatekijöihin. Hankkeessa tutkitaan, selittääkö näitä mahdollisia vaikutuksia keskosuuden syy, alkuvaiheen sairaudet tai aikuisiän elintavat, erityisesti liikunta ja fyysinen kunto. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, ovatko ennenaikaisina syntyneet henkilöt tyypin 2 diabeteksen aiemmin tunnistamaton riskiryhmä.

Lagström Hanna, dosentti, Turun yliopisto – 12 500 euroa

Hyvän kasvun avaimet: Lasten ylipainon varhaiset riskitekijät

-Ylipaino on tunnettu tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Ylipainon ehkäisyyn ja hoitoon ei tällä hetkellä ole tehokkaita menetelmiä. Vanhempien ylipaino lisää lapsen ylipainoriskiä ympäristötekijöiden ja perintötekijöiden välityksellä. Jos riskitekijät tunnistettaisiin varhain, olisi mahdollista puuttua poikkeavaan painonkehitykseen jo alkuvaiheessa. Tämän tutkimushankkeen avulla saadaan aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin tietoa lapsuusiän kasvusta erityisesti ylipainon kehittymisen ja ehkäisyn näkökulmasta. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota niin lapseen, hänen perheeseensä kuin kasvuolosuhteisiinkin.

Niinikoski Harri, dosentti, Turun yliopisto – 12 500 euroa

Imeväisiästä aikuisuuteen ulottuvan elämäntapaneuvonnan vaikutus metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantumiseen

Valtimonkovettumataudin, ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja monien muiden kansantautiemme syntyyn vaikuttavat osin perintötekijät, mutta myös monet ympäristötekijät säätelevät muutosten kehittymistä jo varhaislapsuudesta alkaen. Suomessa aiemmin toteutettu tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS-tutkimus) osoitti elämäntapamuutosten merkityksen diabeteksen ehkäisyssä aikuisilla.

Turussa vuonna 1990 alkanut Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti lapsilla eli STRIP-tutkimus on selvittänyt, voidaanko sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kehittymiseen vaikuttaa pitkäkestoisella, yksilöohjaukseen ja eri tieteenalojen tuottamaan tietoon perustuvalla elämäntapaneuvonnalla.

STRIP-tutkimuksessa kerättyjä tietoja hyödyntäen voidaan nyt tutkia, miten lasten ja nuorten elämäntavat ovat yhteydessä diabeteksen riskitekijöiden kasautumiseen, esim. metaboliseen oireyhtymään. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä elämäntapojen avulla jo varhaislapsuudesta alkaen.

Pietiläinen Kirsi, dosentti, Helsingin yliopistollinen sairaala ja Biomedicum –
25 000 euroa

Lihavuuden, insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen uudet molekulaariset mekanismit

Tyypin 2 diabetes on yleisin lihavuuden liitännäissairaus. Sekä lihavuus että tyypin 2 diabetes syntyvät monimutkaisista perintö- ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksista, joita on tavallisissa tutkimusasetelmissa hankala erottaa toisistaan. Suomessa on olemassa mittavat kaksostutkimusaineistot  nuorista aikuisista, ja ne antavat erinomaisen mahdollisuuden selvittää erikseen elintapojen ja geenien vaikutuksia lihavuussairauksien ilmaantumiseen ja vaikeusasteeseen.

Aiemmin tutkimusryhmä on osoittanut, että 25-vuotiailla lihavilla identtisillä kaksosilla oli kolme kertaa enemmän rasvaa maksassa 10-25 kg kevyempään parikkiinsa nähden, ja tilaan liittyi selkeä insuliinin toimintavaje. Lihavien ihmisten rasvakudoksessa solujen energian käyttö oli vähentynyt ja rasvakudokseen oli kertynyt tulehdussoluja. Näiden vaikutuksesta elimistön sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunta olivat häiriintyneet.

Tässä tutkimushankkeessa selvitetään näiden ilmiöisen epigeneettistä säätelyä. Epigeneettisillä tekijöillä tarkoitetaan geenien toimintaan vaikuttavia, solusukupolvesta toiseen periytyviä säätelytekijöitä, jotka eivät muuta DNA:n emäsjärjestystä. Epigeneettisiä muutoksia syntyy esimerkiksi elintapojen ja muiden ympäristötekijöiden seurauksena. Epigeneettisiä muutoksia lihavuudessa ei tunneta, mutta on todennäköistä, että osa lihavuuden aineenvaihduntasairauksista, tyypin 2 diabetes mukaan lukien, ovat epigeneettisen säätelyn tuloksia.

Roivainen Merja, dosentti, THL – 25 000 euroa

Enterovirusvälitteisen beetasolutuhon molekyylitason mekanismit

Enterovirustartunnat on yksi tärkeimmistä nuoruusiän diabetekselle altistavista tekijöistä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää mekanismeja, joilla enterovirukset aiheuttavat haiman beetasolujen tuhoutumisen ja/tai toiminnan heikentymisen ja siten saattavat edesauttaa taudin puhkeamista. Tavoitteena on tunnistaa virusvälitteisen beetasolutuhon aiheuttajat ihmisen primääreissä haimasoluissa sekä molekyylitasolla että solunsisäisten ja solujenvälisten viestiverkostojen tasolla. Tarkoitus on myös verrata näitä muutoksia niihin, joita virus aiheuttaa hiiren haiman beetasolumallissa.

Tutkimus on osa tyypin 1 diabeteksen syntymekanismeja ja -syitä selvittävää tutkimusta, joka saattaa synnyttää uusia näkemyksiä taudin estämiseksi sekä uusia tunnistusmenetelmiä virusvälitteiselle tyypin 1 diabetekselle ja sen aiheuttajaviruksille.

Savontaus Eriika, dosentti, Turun yliopisto – 25 000

Neuropeptidi Y:n merkitys metabolisen oireyhtymän synnyssä

Neuropeptidi Y on keskus- ja ääreishermostossa laajalti esiintyvä välittäjäaine, jonka tiedetään osallistuvan ruokahalun, energiatasapainon ja verenkierron säätelyyn, ja joka on lisääntynyt kroonisessa stressissä. Ihmisen neuropeptidi Y -geenissä on löydetty mutaatio, joka lisää neuropeptidi Y:n määrää ja jonka on osoitettu liittyvän sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin.

Tutkimusryhmä on aiemmin kehittänyt siirtogeenisen hiiren, joka yli-ilmentää neuropeptidi Y:tä hermostossa. Tutkimuksen tavoitteena on käyttää hyväksi tätä hiirimallia ja selvittää, miten neuropeptidi Y aiheuttaa haitalliset muutokset rasva- ja sokeriaineenvaihdunnassa. Hypoteesina on, että neuropeptidi Y vaikuttaa suoraan rasvakudokseen ja että estämällä tämä vaikutus, voidaan ehkäistä lihavuuden ja siihen liittyvien metabolisten muutosten kehittyminen.

Uusitalo-Järvinen Hannele, LT, Tampereen yliopisto – 20 000 euroa

Verisuonituksen stabilaatio diabeettisessa retinopatiassa

Diabeettinen retinopatia on tärkein sokeutta aiheuttava sairaus työikäisillä henkilöillä länsimaissa. Näön menetys johtuu verkkokalvon pienten verisuonten muutoksista, jotka aiheuttavat verenvuotoja ja verkkokalvon turvotusta sekä verkkokalvon hapenpuutetta ja patologisten uudisverisuonien muodostumista - ja lopulta fibroottisia komplikaatioita.

Koska verisuonten lisääntynyt läpäisevyys on keskeinen tekijä diabeettisen retinopatian aiheuttamassa näön menetyksessä, verkkokalvon verisuoniston vakauttaminen voisi olla mahdollinen uusi hoitomuoto. Äskettäin on osoitettu, että R-RAS-niminen proteiini on keskeisessä tehtävässä verisuonten kypsymisessä, ja tässä tutkimuksessa selvitetään R-RAS:n ilmenemistä ja toimintaa normaalin verkkokalvon verisuonistossa, kokeellisessa hapenpuutteen aiheuttamassa retinopatiassa, ja diabeettisessa retinopatiassa. Lisäksi testataan voidaanko R-RAS:lla vakauttaa verkkokalvon verisuonitusta hoidollisessa merkityksessä.   

Virtanen Jyrki, FT, Itä-Suomen yliopisto – 25 000 euroa

D-vitamiinisuplementaation vaikutus glukoosiaineenvaihduntaan metabolisessa oireyhtymässä

D-vitamiinin puutoksen on ehdotettu olevan yhteydessä useisiin yleisiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Suomessa D-vitamiinin puutos on yleistä varsinkin talviaikaan. Suomessa myös sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ovat yleisiä, noin 40 %:lla keski-ikäisistä miehistä ja noin kolmanneksella keski-ikäisistä naisista on tyypin 2 diabetes, heikentynyt sokerinsieto tai muu sokeriaineenvaihdunnan häiriö.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kahden päivittäisen D-vitamiiniannoksen vaikutusta sokeriaineenvaihduntaan yli 60-vuotiailla henkilöillä, joilla esiintyy D-vitamiinin puutosta ja joilla on korkean painoindeksin lisäksi vähintään kaksi metabolisen oireyhtymän oiretta. Tutkittavat satunnaistetaan kolmeen ryhmään: 1) annoksena 40 µg/vrk D-vitamiinia, 2) annoksena 80 µg/vrk D-vitamiinia tai 3) annoksena lumevalmiste.

Tutkimus kestää vuoden 2011 syyskuusta vuoden 2012 maaliskuuhun, jolloin auringonvalon vaikutuksesta iholla ei synny merkittäviä määriä D-vitamiinia. Sokeriaineenvaihduntaa tutkitaan toistuvilla kahden tunnin sokerirasituskokeilla. Lisäksi selvitetään D-vitamiinista riippuvien geenien ilmentymistä rasvakudoksessa ja monosyyteissä.    

Apurahat 7 600 e – 10 000 e

Ahola Aila, ETM, Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus, Biomedicum – 8 000 euroa

Psykologiset tekijät ja itsehoito tyypin 1 diabeteksessa

Cederberg Henna, LL, MRes, Oulun yliopisto - 9 500 euroa

Liikunnan ja geenimuutosten vaikutus insuliiniresistenssiin liittyvien kardiovaskulaaririskitekijöiden muutoksiin nuorilla miehillä

Hannonen Riitta, PsL, Kymenlaakson keskussairaala - 7 600 euroa    

Varhain alkaneen tyypin 1 diabeteksen merkitys lapsen psykososiaaliselle kehitykselle

Lehtoranta Lara, LL, Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala –
8 000 euroa

Diabeetikon sikiön verenkierto

Mikkola Kirsi, FM, Turun yliopisto ja Turun PET-keskus – 9 600 euroa

α2-adrenergiset, D2-dopaminergiset ja M3-muskarinergiset reseptorit haiman beetasolujen kuvantamisessa

Mursu Jaakko, FT, Itä-Suomen yliopisto – 9 500 euroa

Hiilihydraattien kansanterveydellinen merkitys, väitöskirjatyön jälkeinen tutkimushanke

Pekkala Satu, FT, Jyväskylän yliopisto – 7 600

Mikrobien rooli lihavuudessa ja metabolisessa syndroomassa

Soronen Jarkko, FM, Helsingin yliopisto ja THL – 9 600 euroa

Uudet molekyylitason mekanismit tyypin 2 diabeteksen synnyssä    

Uusitalo Liisa, FT, THL – 10 000 euroa

D- ja E-vitamiinin sekä karotenoidien merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä: syntymäkohorttitutkimus diabetekselle geneettisesti alttiilla lapsilla

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje