Apurahat 2009

Jaoimme 325 000 euroa 19 tutkijan kesken. Määräaikaan mennessä apurahahakemuksia tuli 75. Ensisijaisesti kaksivuotista apurahaa haki viisi, 25 000 euron apurahaa 34, ja pientä apurahaa 36 tutkijaa.

Suurapuraha 100 000 e

Kaksivuotinen apuraha, 50 000 euroa vuodessa, myönnettiin professori Markku Laaksolle Kuopion yliopistosta tutkimukseen "DNA- ja RNA-analyysi tyypin 2 diabeteksen uusien geenien identifioimisessa".

- Tähän mennessä on löytynyt vajaa 20 geeniä, jotka lisäävät tyypin 2 diabeteksen riskiä. Nämä geenit säätelevät lähes yksinomaan insuliinin eritystä. Kuitenkin nämä geenit selittävät vain murto-osan tyypin 2 diabeteksen perinnöllisyydestä. Syynä on muun muassa se, että DNA-mutaatioiden lisäksi geeneissä on niin sanottuja epigeneettisiä muutoksia ja että kromosomiston osia voi joko monistua tai puuttua kokonaan. Lisäksi geenien ilmentymän RNA-tason muutokset vaikuttavat diabeteksen perinnölliseen taipumukseen.

Tutkimusprojektin tarkoituksena on löytää lisää geenivariantteja, jotka lisäävät tyypin 2 diabeteksen riskiä. Tutkimusmenetelmänä käytetään koko genomin kartoitusta yli 500 000 snipillä (Single Nucleotide Polymorphism). Saadut tulokset varmennetaan suuressa väestötutkimuksessa. Tällä  kokonaisvaltaisella lähestymistavalla pyritään kartoittamaan geneettisten muutosten merkitystä tyypin 2 diabeteksen perinnöllisyydessä.

Apurahat 25 000 e

Professori Patrik Finne Tampereen yliopistosta sai apurahan tutkimukseensa "Uremian aktiivihoidossa olevien tyypin 1 diabeetikoiden eloonjäämisennusteeseen vaikuttavat tekijät."

Tyypin 1 diabeetikon riski saada loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminta 30 vuoden kuluessa diabetesdiagnoosista on yhdeksän prosenttia. Viime vuosikymmeninä tämä riski on pienentynyt. Pitkälle kehittyneessä vajaatoiminnassa potilaan hengen pelastaa ainoastaan uremian aktiivihoito dialyysihoidolla tai munuaisensiirrolla.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tyypin 1 diabeetikoiden eloonjäämisennuste uremian aktiivihoidossa käyttäen apuna Suomen Munuaistautirekisteriä. Tavoitteena on selvittää, johtuuko parantunut ennuste tehokkaammasta dialyysihoidosta, paremmasta diabeteksen hoidosta vai muiden riskitekijöiden - kuten verenpainetaudin ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden - paremmasta hallinnasta. Saatava tieto mahdollistaa ennusteen parantamisen edelleen tulevaisuudessa.

Professori Hannu Järveläiselle Turun yliopistosta myönnettiin apuraha tutkimukseen "Glukoosi verisuonten sileiden lihassolujen ja endoteelisolujen sidekudosaineenvaihdunnan ja käyttäytymisen säätelijänä".

Kohonneella verenglukoosi- eli -sokeripitoisuudella on tärkeä asema verisuonimuutosten synnyssä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten glukoosi kykenee vaikuttamaan itsenäisenä tekijänä verisuonen seinämän sileiden lihassolujen ja endoteelisolujen sidekudosaineenvaihduntaan ja käyttäytymiseen. Tutkimuksessa käytetään ihmisen napanuorasta eristettyjä sileitä lihassoluja ja endoteelisoluja.

Tutkimuksessa saadaan uutta tietoa solutason mekanismeista, joilla korkea glukoosipitoisuus on edistämässä sekä pienten että suurten verisuonten muutoksia. Tätä tietoa tarvitaan, kun kehitetään uusia keinoja ja lääkkeitä diabeetikoiden verisuonikomplikaatioiden estämiseksi.

Dosentti, FT Marjukka Kolehmainen Kuopion yliopistosta sai apurahan tutkimukseensa "Terveyttä edistävien ruokavaliomuutosten vaikutus rasvakudoksen geenien ilmentymiseen ja in vivo aineenvaihduntaan".

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että terveydelle edulliset ruokavalion muutokset vähentävät tyypin 2 diabeteksen kehittymistä. Emme kuitenkaan tiedä edullisten ruokavaliomuutosten mekanismeista paljoakaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia edullisten ruokavaliomuutosten vaikutuksia rasvakudoksen toimintaan sekä geenien ilmentymisen että aineenvaihdunnan tasolla.

Tutkimuksessa vertaillaan kolmen eri ruokavalion vaikutuksia: A-ryhmän tutkittavat syövät runsaasti kalaa, täysjyväviljaa sekä marjoja, B-ryhmän tutkittavat syövät runsaasti täysjyväviljaa ja ryhmän C tutkittavat välttävät täysjyväviljaa, kalaa ja marjoja ruokavaliossaan. Tutkittavat ovat ylipainoisia henkilöitä, joilla on lievä glukoosiaineenvaihdunnan häiriö sekä kaksi muuta metabolisen oireyhtymän tunnusmerkkiä. Tavoitteena on löytää mekanismeja, joilla nämä ruoka-aineet vaikuttavat kudoksissa. Mekanismien tutkimus voi auttaa löytämään niin sanottuja varhaisia biomarkkereita taudin kehittymiselle ja ruokavaliomuutosherkkyydelle.

FT Mari Liljeroos, Turun yliopistosta sai apurahan tutkimukseensa "Synnynnäinen immuniteetti tyypin 1 diabetesta ennakoivien autoimmuuni-ilmiöiden ja beetasolutuhon selittäjänä".

Alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen määräytyy perinnöllisesti, mutta esiintyvyyden nopea kasvu viittaa vahvasti siihen, että ympäristötekijät ratkaisevat taudin puhkeamisen. Tekijät, jotka käynnistävät siihen liittyvät autoimmuunimekanismit, ovat edelleen monin osin tuntemattomia. Niinpä tehokasta ehkäisykeinoa ei ole pystytty kehittämään.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää synnynnäisen immuniteetin eli vastustuskyvyn perusmekanismeja lapsilla, joilla on geneettinen alttius tyypin 1 diabetekseen. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti synnynnäiselle immuniteetille keskeisten TLR-signaalinvälitysreittien tutkimiseen. Infektioita aiheuttavien mikro-organismien tunnistaminen tapahtuu pääasiassa TLR-proteiinien kautta. Tavoitteena on selvittää, mitkä synnynnäisen immuniteetin aktivaatiomekanismit mahdollisesti vaikuttavat tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen. Tutkimuksella pyritään löytämään uusia merkkiaineita, jotka voisivat ennustaa riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen nykyistä tarkemmin ja aiemmin sekä mahdollisesti auttaa ehkäisemään sen kehittymistä.

LT Päivi Tossavainen, joka työskentelee sekä Cambridgen yliopistossa Englannissa että Oulun yliopistossa, sai apurahan tutkimukseen "Periytyvät sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät nuoruusikäisillä tyypin 1 diabeetikoilla mikroalbuminuriaan liittyen".

Tässä tutkimuksessa kartoitetaan perintötekijöiden osuutta nuorten diabeetikoiden sydän- ja verisuonisairauksien vaaraan heidän vanhemmillaan todettujen riskitekijöiden ja löydösten avulla. Mukaan pyydetään perheitä, jotka osallistuvat Iso-Britanniassa meneillään olevaan munuaissairauden periytymistä tyypin 1 diabeteksessa selvittävään tutkimukseen. Tästä tutkimuksesta saatavan tiedon perusteella korkeassa sairastumisvaarassa olevat nuoret diabeetikot voidaan tunnistaa jo varhain yhdistämällä tieto diabeteksen ja perinnöllisten tekijöiden aiheuttamasta riskistä. Tuloksia voidaan soveltaa nuorten diabetespotilaiden seuranta- ja hoitokäytäntöjen parantamiseen.

Turun PET-keskuksessa ja Turun yliopistossa työskentelevän LT Kirsi Virtasen saama apuraha kohdistuu tutkimukseen "Ruskean rasvakudoksen sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan merkitys terveen ja ylipainoisen ihmisen energiatasapainossa".

On mahdollista, että ruskea rasva vaikuttaa lihavuuden kehittymiseen myös ihmisellä ja on lihavuuteen ja insuliiniresistenssiin liittyvien sairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen taustalla.  Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ruskean rasvakudoksen esiintymistä ja aineenvaihduntaa terveillä normaalipainoisilla henkilöillä sekä lihavuuden kehittyessä. Sokeriaineenvaihduntaa ja rasva-aineenvaihduntaa mitataan PET/CT-kuvantamisella ja rasvakudoksen esiintymistä MRI-kuvantamisella. Kuvaukset tehdään kylmäaltistuksen aikana ruskean rasvan aineenvaihdunnan aktivoimiseksi, ja kylmän aiheuttamaa aineenvaihduntaa verrataan lämpimän aikaiseen tai insuliinistimulaation aiheuttamaan aineenvaihduntaan. Alustavat tulokset osoittavat, että kylmässä aktivoitunut rasvakudos on ruskeaa rasvaa, ja että kylmäaltistuksen aiheuttama sokerinkäyttö on moninkertaista verrattuna lämpimän aikaiseen mittaukseen.

Muut apurahat

Hakkarainen Antti, tekniikan ylioppilas, Helsingin yliopistollinen sairaala: "Maksan modernit magneettikuvausmenetelmät." - 3 900 euroa, 3 kk työskentelyapuraha

Heikkilä Outi, LL, Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto: "Tyypin 1 diabeteksen ja metabolisten riskitekijöiden vaikutus aivojen sokeripitoisuuteen ja aineenvaihduntaan" - 6 000 euroa, 4 kk työskentelyapuraha

Huttunen Suvi, FM, lääketieteen ylioppilas, Turun yliopisto: "Enterovirus Coxsackie B4 -vasteet tyypin 1 diabeteksen patogeneesissä" - 4 500 euroa, 3 kk työskentelyapuraha

Hyvönen Mervi, LL, Haartman instituutti, Helsingin yliopisto: "Munuaiskeräsen epiteelisolujen insuliinivasteen merkitys diabeettisen nefropatian kehittymisessä" - 9 000 euroa, 6 kk työskentelyapuraha

Kinnunen Kati, LT, Harvard Medical School, Boston ja Kuopion yliopisto: "Verisonikasvutekijöiden (VEGF) merkitys diabeettisen verkkokalvosairauden patogeneesissa" - 7 200 euroa, 4 kk työskentelyapuraha

Koivikko Minna, LL, Oulun yliopisto: "Spontaaniin hypoglykemiaan liittyvän sykevaihtelun ja QT-dynamiikan rekisteröinti tyypin 1 diabeteksessa" - 7 500 euroa, 5 kk työskentelyapuraha

Koskinen Anna, LL, Sydäntutkimuskeskus, Turun yliopisto: "Raskauden aikaisen diabeteksen vaikutus sikiön ja vastasyntyneen keuhkojen kehitykseen - kokeellinen tutkimus" - 4 500 euroa 3 kk työskentelyapuraha

Kyllönen Laura, LL, Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto: "Tyypin 1 diabetesta sairastavien potilaiden munuaissiirron jälkeiseen ennusteeseen vaikuttavat tekijät" - 4 500 euroa, 3 kk työskentelyapuraha

Luopajärvi Kristiina, LL, Helsingin yliopisto: "Varhaisen immuniteetin kypsyminen lapsilla, joilla on geneettinen alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen" - 4 500 euroa, 3 kk työskentelyapuraha

Makkonen Janne, LL, Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, Helsingin yliopisto: "Rasvakudoksen inflammaatio, maksan rasvapitoisuus ja insuliiniresistenssi ihmisellä" - 9 000 euroa, 6 kk työskentelyapuraha

Paalanen Milla, FK, Helsingin yliopisto: "Proteiinikinaasi C (PKC) -isoentsyymit vapaiden rasvahappojen aiheuttamassa insuliiniresistenssissä lihassoluissa" - 6 000 euroa, projektiapuraha.

Soro-Paavonen Aino, LT, Folkhälsanin tutkimusintituutti ja Helsingin yliopisto: "AGE (advanced glycation end products) -tuotteet ja reniini-angiotensiini järjestelmän aktivaatio diabeteksen komplikaatioiden taustalla" - 8 000 euroa, 5 kk työskentelyapuraha


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje