Apurahat 2008

Saimme kaikkiaan 74 apurahahakemusta. Hakemusten määrä on kasvanut vuosi vuodelta, ja nyt niitä oli lähes 14 prosenttia viimevuotista enemmän. Ensisijaisesti kaksivuotista apurahaa haki kuusi, isoa apurahaa 26 ja pientä apurahaa 42 tutkijaa.

Suurapuraha 100 000 e

Suurimman, kaksivuotisen apurahan - 50 000 euroa/vuosi – sai professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta. Apuraha kohdistuu elintapojen terveysvaikutusten tutkimukseen. Lisäksi säätiön hallitus myönsi kuusi isompaa ja 12 pienempää apurahaa. Yhteensä apurahoja jaettiin 325 000 euroa 19 tutkijalle.

Professori Uusituvan tutkimusaihe on ”Elintapojen terveysvaikutukset metabolisessa oireyhtymässä – Systeemibiologinen lähestymistapa”. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää elintapoihin perustuvia menetelmiä, joita voidaan hyödyntää pitkäaikaissairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä henkilöillä, joilla on suurentunut sairastumisvaara.

Tutkimuksessa selvitetään elintapojen terveysvaikutuksia molekyylien, kudosten ja aineenvaihdunnan tasoilla sekä koko kehossa. Yhdistämällä nämä tasot on mahdollista löytää elimistöstä varhaisia merkkiaineita jo taudin alkuvaiheessa, jolloin on mahdollista ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin ja ehkäistä taudin eteneminen.

15 000 -25 000 euron apurahat

Fagerholm Veronica, FM, PET-keskus, Turku, 20 000 euroa

Fagerholm sai apurahansa tutkimukseen, jonka otsikko on ”PET-merkkiaineita haiman beetasolujen kuvantamiseen: DTBZ (dihydrotetrabenazine)”. Tyypin 1 diabeteksen puhkeamista edeltää haiman insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutuminen, ja myös tyypin 2 diabeteksessa beetasolujen määrä voi vähentyä. Tutkimusprojektin päätavoite on kehittää menetelmä, jolla beetasolujen määrä voidaan määrittää kehon ulkopuolelta käsin PET-merkkiaineen avulla (PET = positroniemissiotomografia). Menetelmää voitaisiin hyödyntää taudinmäärityksessä ja diabeteslääkityksen tehon seurannassa.

Herzig Karl-Heinz, professori, Oulun yliopisto, 15 000 euroa

Herzigin tutkimus ”Miten liikunnan intensiteetti vaikuttaa glukoosin sietokykyyn” liittyy liikuntaan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Apurahan saaneen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää liikunnan vaikutusta henkilöihin, joilla on diabeteksen esiaste. Tutkimus kestää kolme kuukautta, ja siihen otetaan 60 koehenkilöä, joista puolet toimii vertailuryhmänä ja puolet osallistuu tunnin kestävään liikuntaan kolme kertaa viikossa. Liikuntamuotoja ovat kävely, juoksu ja hyppely. Koehenkilöiden liikunnan määrää ja tehoa mitataan askelmittarilla. Tutkimuksessa selvitetään, miten liikunta vaikuttaa verensokeri- ja insuliinitasoihin.

Otonkoski Timo, professori, Helsingin yliopisto, 25 000 euroa

Otonkoski sai apurahan tyypin 1 diabeteksen parantamiseen tähtäävään tutkimukseensa ”Beetasolujen kasvun ja regeneraation säätely EGF-reseptorin kautta”. Haiman beetasolut on ainoa insuliinin lähde ja siten pääosassa diabeteksesta puhuttaessa. Tutkijaryhmän pitkän tähtäimen tavoite on löytää keinoja, joilla voitaisiin palauttaa elimistöön insuliinia tuottavaa beetasolutoimintaa. Tämä voisi tapahtua joko solusiirtojen avulla tai kiihdyttämällä beetasolujen uudistumista (regeneraatiota). Apurahan saaneessa hankkeessa pyritään tutkimaan uuden siirtogeenisen hiirimallin avulla, voitaisiinko beetasolumassaa ja sen toimintaa parantaa diabeteksen ehkäisemiseksi tai parantamiseksi. Lisäksi tutkijat selvittävät EGF-kasvutekijöiden käyttöä, kun uusia beetasoluja synnytetään ihmisen haimassa esiintyvistä muista solutyypeistä.

Tuomi Tiinamaija, dosentti, Biomedicum, Helsinki, 25 000 euroa

Tuomen apuraha kohdistuu tutkimukseen ”Epätyypilliset insuliininpuutteiset diabeteksen alatyypit: syyt ja seuraukset”. Diabetes luokitellaan yleisesti kahteen pääryhmään: tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen. Vähintään viidesosalla diabeetikoista on kuitenkin näistä päätyypeistä poikkeava taudinkuva ja usein merkittävä, muttei täydellinen insuliininpuute. Koska tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes esiintyvät usein samoissa suvuissa, voidaan olettaa, että samat perintötekijät osittain altistavat molemmille diabetestyypeille. Apurahan saanut tutkimus kohdistuu perheisiin, joissa on joko vain tyypin 2 diabetesta tai molempia diabetesmuotoja. Tutkimus selvittää sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekselle altistavien geenien yleisyyttä ja sitä, miten ne ennustavat diabeteksen kehittymistä. Lisäksi selvitetään tarkemmin taudinkuvan, muun muassa insuliininpuutteen asteen, yhteyttä perintötekijöihin.

Vaarala Outi, professori, Kansanterveyslaitos, Helsinki, 25 000 euroa

Vaaralan tutkimusaihe ”IL-17-vaste ja suoliston puolustusjärjestelmä tyypin 1 diabeteksen synnyssä” liittyy diabeteksen kehittymiseen lapsilla. Hänen tutkimusryhmänsä on aiemmin osoittanut, että suoliston puolustusjärjestelmä on tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla lapsilla erilainen kuin muilla. Ravinnon sisältämää lehmän insuliinia kohtaan syntynyt immuunivaste ristireagoi ihmisen insuliinin kanssa, ja tämän vasteen säätelyssä suolen puolustusjärjestelmä on keskeisessä osassa. Alustavat havainnot osoittavat, että nimenomaan IL-17-sytokiinin aktivaatio on lisääntynyt tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten ohutsuolinäytteissä. Tarkoituksena on nyt selvittää toleranssin ja IL-17 vasteiden kehittymistä insuliinia kohtaan. Suolen puolustusjärjestelmän muutosten ymmärtäminen auttaa kehittämään uusia keinoja diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon.

Kiviranta Hannu, FT, Kansanterveyslaitos, Kuopio, 20 000 euroa

Kiviranta sai apurahan tutkimukselleen ”Pysyville orgaanisille ympäristömyrkyille altistuminen ja yhteys tyypin 2 diabetekseen”. Perimän ja elintapojen rinnalla myös ympäristöperäisillä tekijöillä saattaa olla osuutta tyypin 2 diabeteksen synnyssä. Viime vuosina tutkimuksessa on noussut esille pysyvien orgaanisten ympäristömyrkkyjen (POP) yhteys tyypin 2 diabetekseen ja sen esiasteisiin. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää seerumista mitattujen POP-yhdisteiden pitoisuuksien yhteyttä tyypin 2 diabetekseen ja sen esiasteeseen sekä insuliinimetaboliahäiriöihin. Tutkimuksen kohderyhmä koostuu Helsingissä vuosina 1934-1944 syntyneistä henkilöistä, joilta on tätä tutkimusta varten saatu seeruminäyte. Käytettävissä on myös heiltä aiemmin kerätyt ja analysoidut tiedot diabetekseen liittyvistä tekijöistä. Kohderyhmä sopii erittäin hyvin tutkimuksen tarkoitukseen, sillä useiden POP-yhdisteiden pitoisuudet ympäristössä alkoivat lisääntyä 1940-luvulla ja saavuttivat maksiminsa 1960-luvulla. Tulosten perusteella voidaan suuressa sairastumisvaarassa olevia henkilöitä ohjata oikeantyyppisen ravinnon valintaan. Tulokset saattavat muuttaa elintarvikkeissa sallittujen ympäristömyrkkypitoisuuksien määrää.

5 000 - 10 000 euron apurahat

Arkkola Tuula, TtM, Oulun yliopisto, 9 000 euroa. ”Raskaana olevien naisten ruokavaliotyypit ja niiden yhteys beetasoluautoimmuniteetin kehittymiseen lapsella”.

Jaakkola Ulriikka, LT, Turun yliopisto, 9 000 euroa. ”Neuropeptidi Y:n merkitys ateroskleroosissa: metaboliset ja inflammatoriset mekanismit lihavuudessa ja tyypin 2 diabeteksessa”.

Juuti Anna-Kaisa, LL, Oulun yliopisto, 5 000 euroa. ”Unihäiriöiden ja päiväaikaisen väsymyksen esiintyvyys ja yhteys glukoosiaineenvaihdunnan häiriöihin, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin, depressioon ja kuolleisuuteen”.

Kallio Milla, LL, Helsingin yliopistollinen sairaala, 9 000 euroa. ”Alaraajojen valtimonkovettumatauti tyypin 1 diabeetikoilla”.

Kotronen Anna, LK, Helsingin yliopisto, 8 000 euroa. ”Maksan rasvoittumisen markkereiden identifikaatio lipidomiikka- ja metabolomiikkamenetelmällä”.

Lassander Maarit, psykologian maisteri, Lontoon yliopisto, 9 000 euroa. ”Lasten ja nuorten elämänlaadun mittareiden toimivuus osana diabeteksen hoitoa”.

Lehtoranta Lara, LL, Turun yliopisto, 9 000 euroa. ”Diabeetikon sikiön verenkierto”.

Lipponen Kati, FM, Turun yliopisto, 9 000 euroa. ”HLA-geenialueen monet vaikutukset tyypin 1 diabetekseen liittyvään autoimmuniteettiin: β-soluspesifisen autoimmuniteetin ilmaantumisen ja etenemisen säätely”.

Lundbom Jesper, DI, Helsingin yliopistollinen sairaala, 4 000 euroa. ”Ihmisen triglyseridivarastojen rasvahappokoostumuksen määrittäminen protonispektroskopialla In Vivo”.

Oikarinen Sami, FM, Tampereen yliopisto, 9 000 euroa. ”Enterovirukset ja tyypin 1 diabetes: potentiaalisesti diabetogeenisten virusten epidemiologia ja genetiikka”.

Wasenius Niko, TtM, Helsingin yliopisto, 6 000 euroa. ”Liikuntaintervention sisältämän harjoittelun laadun, määrän ja intensiteetin yhteys mahdollisiin muutoksiin glukoosinsiedossa, painossa ja kehon koostumuksessa miehillä, joilla on heikentynyt glukoosinsieto (IGT)”.

Winell Klas, LL, Kansanterveyslaitos, Helsinki, 9 000 euroa. ”Onko diabeetikon ennuste parantunut?”


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje