Apurahat 2006

Jaoimme 30-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi tähän astisesti suurimman apurahasummamme eli eli 300 000 euroa. Apurahoja haluttiin myös antaa mahdollisimman monelle tutkijalle. Apurahasummasta myönnettiin yksi kaksivuotinen apuraha (50 000 euroa/vuosi), viisi isompaa
(25 000 euron) ja yksitoista pienempää (5 000 - 10 000 euron) apurahaa. Apurahahakemuksia tuli kaikkiaan 60, ja niiden yhteissumma oli 1 680 000 euroa.

Suurapuraha 100 000 euroa

Suurimman apurahan sai Lundin ja Helsingin yliopistojen professori Leif Groop. Hänen tutkimusryhmänsä kiinnostuksen kohteena on "Tyypin 2 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy genetiikan avulla".

Tyypin 2 diabetes lisääntyy epidemian lailla ympäri maailmaa, myös Suomessa. Pohjanmaan rannikkoseudulla käynnistettiin vuonna 1990 laaja Botnia-projekti, jonka tavoitteena on selvittää tyypin 2 diabeteksen perinnöllistä taustaa ja sairauden muita riskitekijöitä. Tarkoituksena on soveltaa saatua tietoa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Nyt saatu apuraha menee tutkimustyöhön, jonka avulla pyritään selvittämään, miten perinnölliset tekijät ja ympäristötekijät vaikuttavat riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen ja miten eri ihmiset hyötyvät liikunnasta.

Tavoitteena on löytää geenimuunnelmia, jotka vaikuttavat insuliininerityksen, insuliiniherkkyyden ja muiden aineenvaihdunnallisten tekijöiden vaihteluun väestössä. Tutkijat haluavat selvittää myös, miten geenimuunnelmat määräävät liikunnan vaikutuksen eri ihmisillä. Tarkoituksena on tutkia, voidaanko liikunnalla kumota diabeteksen esiasteissa todettu, lihaksen energiankulutuksen kannalta tärkeiden geenien alentunut määrä. Liikuntatutkimukseen pyydetään mukaan 400 huonokuntoista ihmistä. Tavoitteena on nostaa aerobista suorituskykyä 15 prosenttia vuoden aikana. Seurantatutkimukset tehdään yhden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua.

25 000 euron apurahat

Helsingin yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä dosentti Heikki A. Koistinen sai säätiön ison apurahan tutkimukseen "Insuliiniresistenssin molekyylitason mekanismit: lihaksen glukoositransportin ja rasva-aineenvaihdunnan säätely".

Glukoosin eli sokerin kuljetus soluun sekä rasva-aineenvaihdunta ovat häiriintyneet tyypin 2 diabeetikoiden lihaksessa. Tutkimuksessa tyypin 2 diabeetikoilta ja verrokeilta otetaan kirurgisesti näyte reisilihaksesta. Lihassäikeissä tutkitaan, miten insuliini, adiponektiini-niminen valkuaisaine ja insuliiniherkistäjät vaikuttavat glukoosin kuljetukseen soluun ja rasva-aineenvaihduntaan. Insuliiniresistenssin molekyylitason toimintojen tunteminen on tärkeää, kun pyritään kehittämään parempia hoitokeinoja sokeritasapainon hallintaan. Tiedosta on hyötyä myös diabeteksen ehkäisyä ajatellen.

FT Sanna Lehtonen Helsingin yliopistosta sai ison apurahan tutkimukseen
"Diabeettiseen nefropatiaan liittyvän podosyyttien toimintahäiriön molekyylibiologia".

Tavoitteena on tutkia munuaiskerästen epiteelisolujen eli podosyyttien toiminnan säätelyä sekä normaaleissa olosuhteissa että valkuaisvirtsaisissa munuaissairauksissa, etenkin diabeettisessa nefropatiassa. Projekti pyrkii luonnehtimaan nefropatiaan liittyviä varhaisia muutoksia molekyylitasolla ja viime kädessä tunnistamaan uusia mahdollisia molekyylejä lääkehoidon kehittämistä varten. Tutkimus tehdään koe-eläimillä, soluviljelmissä ja ihmisen munuaiskudosnäytteillä.

Professori (mvs) Riitta Luoto Tampereen yliopistosta ja UKK-instituutista sai ison apurahan tutkimukseen, joka selvittää raskausdiabeteksen ehkäisyä ruokavalion ja liikunnan avulla "Raskausdiabeteksen ehkäisy – satunnaistettu kontrolloitu tutkimus".

Tarkoituksena on pyrkiä ehkäisemään raskausdiabeteksen kehittyminen äideillä, joilla on ylipainoa tai joilla on aiemmin ollut raskausdiabetes, raskausmyrkytys tai korkea verenpaine raskauden aikana. Neuvonnan lisäksi äidit osallistuvat vertaisryhmäliikuntaan kerran viikossa. Tutkimuksen tärkeimmät käytännön tavoitteet ovat raskausdiabeteksen ehkäisy ja hoitajien liikuntaneuvontataitojen lisääminen sekä elintapaohjauksen yleinen edistäminen ja seuranta terveydenhuollossa.

FT Oscar Puig Helsingin yliopistosta sai ison apurahan tutkimukseen, jonka otsikko on "Koko genomin analyysi geenien transkription säätelystä henkilöillä, joilla on rasvamaksa ja metabolinen oireyhtymä".

Tavoitteena on selvittää, miten geenien ilmentyminen maksakudoksessa eroaa henkilöillä, joilla on rasvamaksa verrattuna samanpainoisiin henkilöihin, joilla maksan rasvapitoisuus on normaali. Lisäksi tutkitaan näitä geenejä sääteleviä tekijöitä. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat geenit, joiden tiedetään liittyvän tulehdusprosessiin. Tavoitteena on valottaa rasvamaksasairauden ja insuliiniresistenssin syntyä.

Professori Tapani Rönnemaa Turun yliopistosta ja Turun yliopistollisesta keskussairaalasta sai ison apurahan tutkimukseen "Raskausdiabeteksen lääkehoito".

Raskausdiabeteksen hoidon tavoitteena on vähentää sikiön ja vastasyntyneen riskejä. Ensisijainen hoito on ruokavalio, mutta joskus tarvitaan lääkitystä, useimmiten insuliinia. Toistaiseksi tunnetaan huonosti, miten raskausdiabetesta voidaan hoitaa suun kautta otettavilla diabeteslääkkeillä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää istukkaperfuusiomallilla, menevätkö uudet diabeteslääkkeet ja metformiinivalmisteet istukan läpi. Näin saatavaa tietoa voidaan käyttää hyväksi, kun harkitaan uusia lääkkeitä raskausdiabeteksen hoidossa. Potilastutkimuksen avulla selvitetään, millaisia eroja insuliini-, metformiini- ja ruokavaliohoitoisilla raskausdiabeetikoilla ilmenee raskauden ja synnytyksen aikana sekä vastasyntyneiden sairastavuudessa. Tutkimukseen osallistuu noin 400 odottavaa äitiä. Jos metformiini osoittautuu lievässä raskausdiabeteksessa yhtä tehokkaaksi kuin insuliini, osa raskausdiabeetikoista voi tulevaisuudessa käyttää metformiinilääkkeitä.

Apurahat 5 000 - 10 000 euroa

Dosentti Eero Kajantie, Kansanterveyslaitos, 10 000 euroa: "Ennenaikainen syntymä - tyypin 2 diabeteksen uusi vaaratekijä?"

LT Jukka Westerbacka, Helsingin yliopisto, 10 000 euroa: "Inflammaation rooli maksan rasvoittumisen ja insuliiniresistenssin säätelijänä ihmisen rasvakudoksessa"

M.Sc. Zsofia Krisztina Gombos, Turun yliopisto, 8 000 euroa: "Tyypin 1 diabetekselle altistavat luokka II alueen ulkopuolella sijaitsevat HLA-geenit"

LL Eliisa Kekäläinen, Helsingin yliopisto, 8 000 euroa: "T-lymfosyyttien merkitys autoimmuniteetin synnyssä"

LL Antti Viljanen, Turun yliopisto, 8 000 euroa: "Laihduttamisen vaikutus sydän- ja luurankolihaksen, maksan ja rasvakudoksen insuliinin stimuloimaan glukoosin käyttöön ja perifeerisen valtimon endoteelitoimintaan ylipainoisilla"

M.Sc. Katja Helenius, Helsingin yliopisto, 6 000 euroa: "Cdk7-kinaasikompleksi rasva-aineenvaihdunnan säätelijänä PPA-reseptorien kautta"

LL Firozeeh Mousavinasab, Oulun yliopisto, 5 000 euroa: "Ympäristö- ja geneettisten tekijöiden vaikutus ja yhteisvaikutus metabolisen syndrooman kehittymiseen"

Fil. yo Marjaana Mäkinen, Turun yliopisto, 5 000 euroa: "Seerumin D-vitamiini ja tyypin 1 diabeteksen riski lapsilla"

LL Jari Punkkinen, Helsingin yliopistollinen sairaala, 5 000 euroa: "Isotooppikuvaus, hengitystesti ja elektrogastrografia gastropareesin diagnostiikassa ylävatsaoireisilla diabeetikoilla"

FM Niina Siitonen, Kuopion yliopisto, 5 000 euroa: "Adiponektiinin sekä sen reseptoreita koodittavien geenien merkitys tyypin 2 diabeteksessa ja lihavuudessa"

M.Sc. Maija Tusa, Kuopion yliopisto, 5 000 euroa: "SUR1-E1506K-muuntogeeninen hiiri tautimallina beetasolujen toimintahäiriölle tyypin 2 diabeteksessa"


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje