Apurahat 2005

Jaoimme 250 000 euroa 12 tutkijan kesken. Saimme tänä vuonna käsiteltäväksemme 56 apurahahakemusta, mikä on melkein viidennes enemmän kuin 2004.

Säätiön tieteellisen sihteerin erikoislääkäri Leena Moilasen mukaan apurahahakemukset olivat erittäin tasokkaita ja tasaväkisiä. Erityisesti pienempien apurahojen hakemusten taso oli noussut edellisestä vuodesta. Kaikki viisi kaksivuotisen apurahan hakemusta oli erinomaisia tutkimushankkeita.

Suurapuraha 80 000 euroa

Kaksivuotisen apurahan (40 000 e/vuosi) sai dosentti Maija Wessman, joka työskentelee Helsingissä Biomedicumissa, Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Hänen johtamansa tutkimushanke on nimeltään Tyypin 1 diabetekselle ja sen komplikaatioille, erityisesti nefropatialle, altistavien geenien kartoittaminen.

Tutkimuksen lähtökohtana on mittava tyypin 1 diabeetikkoja koskeva aineisto, joka on kertynyt FinnDiane-tutkimusohjelman aikana. Päämääränä on kerätä tarkasti analysoitavaksi tutkimustietoa, joka kattaa 25 prosenttia kaikista Suomen tyypin 1 diabeetikoista sekä heidän perheenjäseniään. Tähän mennessä FinnDianeen on osallistunut yli 4 000 diabeetikkoa. Diabetekseen liittyvä munuaissairaus eli diabeettinen nefropatia on yleisin dialyysihoitoa tai munuaisensiirtoa vaativa sairaus maassamme. Tuntemalla ne perintötekijät, jotka johtavat munaissairauteen, voidaan kehittää hoito-ohjelmia diabeteksen ja sen lisäsairauksien ehkäisemiseksi.

25 000 euron apurahat

Biomedicumissa työskentelevä Helsingin yliopiston dosentti Sari Mäkimattila sai säätiön ison apurahan tutkimushankkeelleen Tyypin 1 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän vaikutukset aivojen aineenvaihduntaan.

Tutkijat ovat todenneet magneettispektroskopialla, että pitkäkestoinen suurentunut verensokeripitoisuus aiheuttaa tyypin 1 diabeetikoille aivojen hermosolujen ja tukikudosta sisältävän valkean aineen näivettymistä. Kyseessä on mahdollisesti verisuonivaurion kautta välittyvä aivojen etenevä häiriö. Säätiön tukemassa tutkimuksessa pyritään saamaan lisätietoa ja vahvistusta aiemman tutkimuksen havainnoille, joita on tehty tyypin 1 diabeetikoilla, metabolista oireyhtymää sairastavilla henkilöillä ja verrokeilla. Aivot voivat olla aikaisemmin tuntematon vakava diabeettisen vaurion kohde-elin.

Tutkijalääkäri Patricia Iozzo Turun yliopiston PET-keskuksesta sai poikkeuksellisesti toisena vuotena peräkkäin apurahan tutkimushankkeelleen Aivojen, maksan ja rasvakudoksen rasvahappojen käytön ja metabolian vuorovaikutus, ja erityisesti oksidaation ja liikunnan vaikutus niihin.

Tutkimuksen tarkoituksena on ensinnäkin selvittää rasvakudoksen, maksan ja aivojen välistä vuorovaikutusta rasvahappojen aineenvaihdunnassa. Lisäksi on tarkoitus pitävästi testata oletusta, että rasvahappojen käytön häiriö aiheuttaa niiden kertymistä muihin kudoksiin ja johtaa diabeettiseen aineenvaihduntaan. Lisäksi haetaan vahvistusta oletukselle, että hyvä fyysinen kunto korjaa häiriöitä. Tutkimus tehdään yhdistämällä uusinta ihmistutkimuksiin soveltuvaa tekniikkaa, positroniemissiotomografiaa (PET), magneettikuvausta ja spektroskopiaa.

Professori Helena Gylling Kuopion yliopistosta sai apurahan tutkimukselleen Kolesterolin aineenvaihdunta tyypin 1 diabeteksessa ja valtimotaudin estäminen.

Tyypin 1 diabetekseen liittyy lisääntynyt valtimotaudin vaara, mutta kolesterolin aineenvaihdunnasta tiedetään vain vähän. Tutkijat ovat aiemmin todenneet, että kolesterolin ja kasvisterolien imeytyminen on runsasta tyypin 1 diabeteksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voidaanko ravinnon keinoin eli kolesterolin ja kasvisterolien imeytymistä vähentämällä parantaa tyypin 1 diabeetikoiden valtimoiden terveyttä. Tutkimushenkilöt nauttivat puolen vuoden ajan kontrollimargariinia tai stanoliesterimargariinia, ja jakson alussa ja lopussa heiltä mitataan kehon kolesterolin aineenvaihdunta ja valtimoiden kunto ultraäänitutkimuksin.

Tutkijalääkäri Eriika Savontauksen tutkimusaiheena Turun yliopistossa on Melanokortiinien merkitys lihavuudessa ja tyypin 2 diabeteksessa.

Melanokortiinit ovat neuropeptidejä, jotka osallistuvat energia- ja sokeritasapainon säätelyyn aivoissa. Jos melanokortiinit eivät toimi normaalisti, ihminen lihoo. Tutkimusryhmä on kehittänyt hiirikannan, jossa melanokortiinien vaikutus on lisääntynyt. Tämän on todettu vähentävän perinnöllisesti lihavien hiirien lihomista sekä parantavan niiden sokeritasapainoa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vaikuttaako lisääntynyt melanokortiinien määrä lihomiseen, kun hiirille syötetään runsasrasvaista lihottavaa ravintoa. Lisäksi tutkitaan tällaisen ravinnon vaikutusta hiirille kehittyvään tyypin 2 diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään.

Dosentti Jussi Pihlajamäki Kuopion yliopistosta sai apurahan tutkimukselleen Laihdutusleikkauksen vaikutus maksan rasvoittumiseen ja metaboliseen oireyhtymään.

Rasvamaksa on lihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen liittyvä vaikea ongelma, joka voi johtaa ääritapauksessa maksan tuhoutumiseen. Maksan rasvoittumiseen liittyy merkittäviä valtimosairauksille altistavia häiriöitä kuten maksan lisääntynyt sokerin ja kolesterolin tuotto. Laihdutusleikkaus on tehokkain painonpudotusmuoto, ja sen tiedetään korjaavan myös maksan rasvoittumista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rasvamaksan yleisyyttä ja laihdutusleikkauksen vaikutusta maksan rasvoittumiseen sairaalloisen lihavilla laihdutusleikkaukseen saapuvilla potilailla. Vaikuttamalla tässä tutkimuksessa toivottavasti löytyviin aineenvaihdunnan häiriöihin voidaan jatkossa vähentää diabeetikoiden rasvamaksaan liittyviä ongelmia.

Pienemmät apurahat

Sisko Tauriainen, Tampereen yliopisto - 9 000 euroa: Enterovirus- ja muiden virusinfektioiden etsintä esidiabeettisesta haimakudoksesta.

Sudhir Kurl, Kuopion yliopisto - 9 000 euroa: Metabolinen oireyhtymä, kardiorespiratorisen kunnon ja rasituskoelöydösten yhteydet ateroskleroosiin ja aivohalvaukseen.

Anne Saaristo, Helsingin yliopisto - 9 000 euroa: Kasvutekijäterapia diabeettisissa haavoissa.

Ru Gao, Helsingin yliopisto - 9 000 euroa: Regeneration and plasticity of human adult pancreatic islet cells. (Tutkimus liittyy insuliinia tuottavien saarekesolusiirtojen kehittämiseen, ja tuloksia voidaan soveltaa pohjoismaisen saarekesiirto-ohjelmassa.)

Anna-Kaisa Juuti, Oulun yliopisto - 4 000 euroa: Unenaikaisten hengityshäiriöiden ja päiväaikaisen väsymyksen esiintyvyys, yhteys glukoosiaineenvaihdunnan häiriöihin ja niihin yhteydessä olevat tekijät.

Kati Kinnunen, Kuopion yliopisto - 5 000 euroa: Kasvutekijä VEGF:n merkitys.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje