Apurahat 2002

Jaoimme apurahoina yhteensä 210 235 euroa. Apurahan sai 14 tutkijaa tai tutkimusryhmää. Apurahahakemuksia säätiölle tuli 33 kappaletta, ja näiden yhteissumma oli 552 392 euroa.

Suurapuraha

LT Heikki Koistinen ja työryhmä sai kaksivuotisen apurahan, 42 047 euroa/vuosi: Insuliiniresistenssin molekyylitason mekanismit

Insuliiniresistenssin molekyylitason mekanismit tunnetaan huonosti. Se tiedetään, että diabeteksessa sokerin kuljetus lihas- ja rasvasoluun on häiriytynyt. Tämä voi johtua insuliinin signaalia kuljettavan järjestelmän puutteellisesta toiminnasta tai siitä, että sokerinkuljettajavalkuaisaineen, GLUT4:n siirtyminen solun pintaan on häiriintynyt.

Tyypin 2 diabetekseen liittyvät aineenvaihdunnan häiriöt saattavat itsessään heikentää sokerin kuljetusta, mikä vaikeuttaa varhaisten molekyylitason häiriöiden tunnistamista. Yksi keino tunnistaa varhaisia häiriöitä on keskittää tutkimukset henkilöihin, joiden riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on huomattavan suuri, esimerkiksi diabeetikoiden lähisukulaisiin ja naisiin, joilla on ollut raskausdiabetes.

Apurahan saanut tutkimus pyrkii tunnistamaan tyypin 2 diabetekselle altistavia molekyylitason tapahtumia käyttämällä uusia ja herkkiä avolihasbiopsia- ja fotoleimamenetelmiä, joiden avulla on mahdollista tutkia sokerin soluunkuljetusta, insuliinin signaalijärjestelmää ja GLUT4:n siirtymistä solun pintaan mainittuihin riskiryhmiin kuuluvilla henkilöillä.

Tutkimuksen avulla on mahdollista saada kansainvälisesti ainutlaatuista tietoa, jota tarvitaan pyrittäessä ehkäisemään tyypin 2 diabetesta ja kehittämään jo puhjenneeseen diabetekseen mahdollisimman tehokas hoito.

Isommat apurahat

LT Harry Holthöfer ja työryhmä, 30 000 euroa:
Nefriini ja nefriininkaltaiset molekyylit diabeettisessa munuaissairaudessa

Noin kolmasosalle diabeetikoista kehittyy nopeasti etenevä munuaissairaus, noin kolmasosalle se kehittyy vuosien kuluessa ja kolmannes välttyy siltä kokonaan. Nykyisin ei pystytä ennustamaan, ketkä diabeetikoista ovat muita alttiimpia munuaissairaudelle ja kuuluisivat vaurioita ehkäisevän hoidon piiriin. Nykyinen mikroalbuminuriatesti ennustaa huonosti tautiriskiä.

Apurahan saanut tutkijaryhmä on löytänyt äskettäin munuaisen suodatuskalvon valkuaisen, joka näyttää herkästi vaurioituvan diabeteksessa. Samaa valkuaista on insuliinia tuottavissa soluissa, mutta sen merkitystä diabeteksen synnyssä ei tiedetä. Havainnot ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. Kyseinen valkuainen voi siis olla osallisena diabeteksen synnyssä, mutta se näyttää olevan tärkeä "autoantigeeni", joka joutuessaan jostain syystä verenkiertoon päätyy osalla diabeetikoista munuaiseen vaurioittamaan sen toimintaa.

Vasta-aineiden mittausta pystyttäneen käyttämään keinona ennustaa munuaissairauden kehittymistä. Eläinkokeissa kyseisen valkuaisaineen on havaittu pilkkoutuvan virtsaan ja esiintyvän siellä ensimmäisenä merkkinä munuaisvauriosta. Tutkijaryhmä on saanut vastaavia tuloksia myös tutkiessaan diabeetikoiden näytteitä.

Apurahan saaneella tutkimuksella selvitetään tarkemmin havaintojen merkitystä diabeteksen ja diabeettisen munuaisvaurion synnyn kannalta. Tulokset luovat perustaa lääkesuunnittelulle ja auttavat kehittämään testiä, jolla munuaisvaurion riski todettaisiin mahdollisimman varhain.

FT Sisko Tauriainen ja työryhmä, 26 000 euroa: Enterovirus- ja muiden mikrobi-infektioiden etsintä esidiabeettisesta haimakudoksesta

Tutkimus selvittää virusten merkitystä tyypin 1 diabeteksen synnyssä, erityisesti sitä liittyykö diabeteksen kehittymiseen haiman saarekkeiden virusinfektio. Tutkimus kohdistuu pääasiassa enterovirusten, mutta myös muiden virusten esiintymiseen haimakudoksessa.

Virusinfektion esiintymistä tutkitaan aivokuolleiden elinluovuttajien haimoista. Osa vainajista on autovasta-ainepositiivisia, eli heillä on ollut käynnissä haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutumisprosessi.

Tutkimuksella selvitetään, onko autovasta-ainepositiivisten luovuttajien haimoissa todettavissa enemmän virusinfektioita kuin verrokkien haimoissa ja onko virusinfektio akuutti vai krooninen. Haiman rakennetta tutkitaan myös, koska sitä kautta voidaan paikallistaa mahdolliset infektiokohdat ja parantaa mahdollisuuksia virusten löytämiseksi.

Lisäksi tutkitaan enterovirusten kroonisuutta soluviljelyssä ja erilaisten enterovirustyyppien kykyä aiheuttaa kroonisia infektioita. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tyypin 1 diabeteksen ehkäisemisessä, esimerkiksi enterovirusrokotteen kehittämisessä.

Professori Jaakko Tuomilehto ja työryhmä, 30 000 euroa:
Diabeteksen ehkäisyn seurantatutkimus: Ruokavalio- ja liikuntainterventio diabeteksen ja sen verisuonikomplikaatioiden ehkäisyssä

Vuonna 1993 käynnistyi Diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS) Helsingissä, Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Tutkimus kohdistui ylipainoisiin keski-ikäisiin henkilöihin, joilla oli heikentynyt sokerinsieto. Keskimäärin neljän vuoden seurannan jälkeen tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus tehostetun ravitsemus- ja liikuntaohjauksen ryhmässä oli 58 prosenttia alempi kuin vertailuryhmässä.

Äskettäin julkaistun amerikkalaisen Diabetes Prevention Program -tutkimuksen tulokset vahvistivat suomalaistulokset: myös siinä elämäntapamuutokset laskivat tyypin 2 diabeteksen riskiä 58 prosentilla. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn on siis todistettu olevan mahdollista.

Jatkotutkimuksella pyritään nyt selvittämään: miten pitkään todettu edullinen vaikutus säilyy, vaikuttavatko perintötekijät diabetesriskin alenemiseen ja pieneneekö sydän- ja verisuonisairauksien vaara ja vähenevätkö muut lisäsairaudet henkilöillä, jotka osallistuivat tehostettuun ohjaukseen ja saivat aikaan edullisia muutoksia.

Tutkijaryhmä lähtee alkuoletuksesta, että ohjauksella saavutetut edulliset muutokset vaikuttavat myös pitkäaikaisesti diabeteksen ilmaantuvuuteen sekä diabeteksen lisäsairauksien ilmaantumiseen.

Pienemmät apurahat

LL Miia Blomqvist ja työryhmä, 8 400 euroa: Rotavirusinfektioiden vaikutus tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Tutkimus on osa DIPP-tutkimusta ja se kohdistuu lapsiin, joilla on voimakas perinnöllinen alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen.

LL Satu Erkkilä, 8 400 euroa: Keliakia tyypin 1 diabetesriskissä olevilla lapsilla. Tutkimus pyrkii osaltaan selvittämään sekä tyypin 1 diabeteksen että keliakian huonosti tunnettuja syntymekanismeja ja vaikuttamaan diabeteksen ehkäisyhoitojen löytymiseen.

LL Mari-Anne Huotari ja työryhmä, 8 400 euroa: Kasvutekijät haiman kehityksessä. Tutkimuksesta saatavilla tuloksilla on suora yhteys saarekesolujen siirtoon perustuvan tyypin 1 diabeteksen hoidon kehittelyyn.

LL Ilkka Jaakkola ja työryhmä, 8 988 euroa: Haiman verisuonten pinnalla ilmentyvien molekyylien ja suolistoperäisten lymfosyyttien merkitys tyypin 1 diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimus tähtää insuliinia tuottavien saarekesolujen tuhoutumisen estämiseen ja ehkäisevän lääkehoidon kehittämiseen riskiryhmille. Lisäksi tutkimuksella on merkitystä saarekesolusiirtojen kannalta: siirrettyjen uusien solujen tuhoutuminen on pystyttävä estämään.

Biotekniikan insinööri Heidi Kontro ja työryhmä, 6 000 euroa: Solujen insuliinivaikutteisen glukoosinkuljetuksen ja aineenvaihdunnan säätely ja siihen osallistuvien uusien geenien etsintä ja karakterisointi. Molekyylibiologisten salojen selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää perustutkimusta, jonka kautta monet palapelin osaset voivat loksahtaa kohdalleen.

LL Eeva Leinonen ja työryhmä, 8 400 euroa: Uusi näkökulma verisuonivaurioon tyypin 2 diabeteksessa. Tutkimuksen avulla voidaan saada lisätietoa siitä, millaiset potilaat hyötyvät eniten rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoidosta. Tulevaisuudessa hoitoa voidaan siten suunnata entistä yksilöllisemmin.

LL Sirpa Loukovaara ja työryhmä, 8 400 euroa: Diabeettinen retinopatia raskauden aikana - retinopatian etenemisen mekanismit. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää paremmin, mitkä tekijät aiheuttavat verkkokalvosairauden pahenemista raskauden aikana.

LL Karita Sadeharju ja työryhmä, 8 400 euroa: Varhaislapsuuden enterovirusinfektiot tyypin 1 diabeteksen riskitekijänä. Tutkimuksella selvitetään paitsi enterovirusten riskivaikutusta myös niiden mahdollisia yhteisvaikutuksia ravintotekijöiden, erityisesti lehmänmaidon proteiinien kanssa sekä imetyksen ja perimän merkitystä. Tutkimus edesauttaa tyypin 1 diabeteksen syntymekanismien ymmärtämistä ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia sen ehkäisyyn esimerkiksi rokotteella.

LL Piia Simonen ja työryhmä, 8 400 euroa: Kasvisterolien merkitys sepelvaltimotaudin riskitekijänä tyypin 2 diabeteksessa. Mikäli korkeat kasvisterolipitoisuudet osoittautuvat uudeksi sepelvaltimotaudin riskitekijäksi, ruokavalion ja laihdutuksen avulla voidaan vaikuttaa näihin pitoisuuksiin ja vähentää tyypin 2 diabeetikoiden sepelvaltimotaudin vaaraa.

LL Kirsi Virtanen ja työryhmä, 8 400 euroa: Rasvakudoksen insuliiniresistenssi ylipainoisuudessa ja tyypin 2 diabeteksessa. Tutkimuksen kautta saatava tieto voi auttaa löytämään tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn keinoja. Tutkimuksella selvitetään myös kahden lääkeaineen vaikutusmekanismeja, mikä parantaa mahdollisuuksia tyypin 2 diabeetikoiden entistä yksilöllisempään lääkehoitoon.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje